Sunday, November 30, 2008

Kurkistus kauheuksien kellariin

Sari haastoi minut paljastamaan kuvien kera asian, joka kaikista eniten ärsyttää omassa kodissa. Remontin keskellä ärsytyksen kohteita on monia, mutta näin pyykkipäivänä ylivoimaisen voiton vie taloutemme pyykkihuolto. Paremman paikan puutteessa se sijaitsee kellarissa pannuhuoneessa. Koska pannuhuoneessa sijaitsee myös lämmityskattila, siellä ei saisi olla mitään sähkölaitteita, mutta minkäs teet. Haaveena olisi saada pesukone yläkertaan, mutta se vaatii vielä paljon remonttia ja putkimiestä.

Taustalla näkyy muuten öljykattila, se on vuodelta 1979. Toivomme että se jaksaisi sinnitellä vielä tämän talven, jotta voisimme miettiä vaihtoehtoisia lämmitysmuotoja. Putket on päällystetty asbestilla, mikä varmasti olikin aikoinaan hyväksi paloturvallisuudelle.

Tämä komistus on lämminvesivaraaja vuodelta 1966. Se voi näyttää pieneltä ja historialliselta, mutta ainakin toistaiseksi on tarjonnut meille mukavat, lämpimät suihkut.

Ja sitten itse asiaan, eli pyykinpesuun. Niin kuin kuvasta näkyy, pyykkikone on aseteltu aika erikoisesti kohti seinää. Tämä johtuu siitä, että vain tällä tavoin kaikki letkut ja johdot yltävät oikeisiin paikkoihinsa. Vieressä näkyy myös toinen pyykkikone, jota ei ole viritelty samalla tavoin. Tämä vanhojen asukkien jättämä kone toimikin aivan hyvin vielä viime viikonloppuun saakka, jolloin eräs pyykkikoneiden toimintaan tarkemmin tutustumaton henkilö repäisi siitä kahvan irti. Kahvan repäisyn jälkeen ainoa keino saada pyykit ulos koneesta oli sorkkaraudan avulla.

Tämä viritelmä puolestaan tarvittiin veden poistamiseksi koneesta. Ensimmäisellä pesukerralla kone ei puolen tunnin ajan tehnyt muuta kuin surisi. Onneksi perheessämme on insinööri. Hän havaitsi (kaikenlaisen säätämisen jälkeen) että letku ei saa mennä suoraan lattiaa myöten viemärikaivoon, sen täytyy ensin käydä ylempänä.

Tähän viemärikaivoon vesi lopulta laskee. Lattiakaivon kannen päälle on varmuuden vuoksi laitettu halko, ettei letku lähtisi karkuun ja suihkisi vettä öljypolttimelle. Ainakin yksi koneellinen on menestyksekkäästi pesty tällä menetelmällä.

Ja nyt on aika laittaa haaste eteenpäin... Haastan Marian, Annikan, Elegian ja Itkupillin kertomaan heidän kotiensa ärsytyspisteistä. Säännöt ovat nämä:

Laita blogiisi kuva ja selitys siitä paikasta/asiasta kodissasi mistä et pidä. Mikä sinua ärsyttää/hävettää/mihin haluat muutoksen.Sen jälkeen haasta 5 muuta blogia esittelemään heidän ärsytyksiään ;)

Sitten vain vastailemaan! :)

9 comments:

Anonymous said...

Tämä oli kyllä hauska...toivotan onnea pyykinpesuun ja pidän peukkuja noiden "vanhuksien" kestämisen suhteen :)

Jutta said...

Kiitoskiitos :) Voi olla että insinöörikoulutuksen saanut saa huolehtia pyykinpesusta, kunnes pesukone siirtyy pannuhuoneesta... ;)

Elegia said...

Heh, tämä on kyllä jo aika eksoottista ;D

Anteeksi mutta naurattaa - myös tuo, että pyykit pelastaa koneesta sorkkaraudan avulla. ;)

Otan haasteen vastaan. Tosin pitää vähän miettiä, kun oikeasti pitäisi kuvata koko kämppä eikä vain jotain nurkkaan :D

Jutta said...

Elegia, kyllä täällä mennään jo ihan huumorilla. Niin paljon on kahdessa viikossa ehtiny hajoilla (paikat ja minä) ettei voi enää ku nauraa :P

Rehellisyyden nimissä piti melkoista valintatyötä tehdä tähän haasteeseen, kelvollisia kohteita olisi ollut monta :)

Maria / Dg:Sisustusmania said...

Mahtava pyykkitupa! Muistuttaa ihan jotain omia viritelmiä, mitä täälläkin on joskus ollut. Tuli nostalginen olo :-)
Otan haasteen vastaan ja koitan pistää huomenissa blogiini jotain lähes yhtä eksoottista ;-)

Jutta said...

Maria, hyvä kuulla että joku muukin on kokenut vastaavaa, ja vielä selvinnyt siitä ;)

Sari said...

Kitos osallistumisesta haasteeseen. Pannuhuoneessanne on selvästi tunkua aparaattien suhteen ja hauskasti kirjoitat kaikista vimpaimista ;-)

Toivottavasti tuohon pyykkäyspuoleen tulee helpotusta, ettei tarvitsisi kovin kauaa sorkkaraudalla pyykkejä koneesta ulostaa... ;-)

Susanna said...

Mahdottoman hauska asenne kaaoksen keskellä. Hymyilyttää!

Jutta said...

Sari, sitä minäkin toivon...

Sussu, pakko ottaa asiat huumorilla, kun täällä tapahtuu niin paljon kaikenlaista :)