Monday, February 9, 2009

Olohuoneen nurkkaus



Pöllö on viimein saanut kehykset ympärilleen ja katselee meitä nyt koiranpentumaisesti olohuoneen nurkassa. Lipasto on vilahtanut ainakin osaksi aikaisemmissa postauksissa, se on talon alkuperäistä kalustoa 50-luvulta. Rakastuin siihen heti ja oi onnea, kun entiset asukit jättivät sen meille.

Punaisen sohvan sain kun muutin ensimmäisen kerran pois kotoa. Edelliseen asuntoon se ei oikein sopinut ja meinasin jo lahjoittaa sen eteenpäin, mutta täällä se löysi heti paikkansa. Vintin uumenista löytyi mummolta saatu virkattu päiväpeitto.

Vielä kun saisi olohuoneeseen vähän väriä. Olen niin kyllästynyt valjuihin tapetteihin, minulla on ikävä värejä. Haluaisin maalata seinät vihreiksi.

7 comments:

Anonymous said...

Hauska seurata teidän remonttianne ja sisustamispuuhia! Sohvassa on ainakin väriä,se on kaunis :) Jo kuvien perusteella tulee sellainen tunne, että talon henkeä kunnioitetaan ja siellä esineillä on oma tarinansa ja paikkansa.Ne eivät ole vain esineitä.
Arvuuttelen hääpäiväänne,en muista, että olisit siitä maininnut.Hmm...on tuo ystävänpäiväkin tulossa ;)

Jutta said...

Voi, olipa kauniisti sanottu, kiitos :) Välillä (varsinkin muuton yhteydessä) mietin, kiinnynkö liikaa asioihin, kun mitään ei raskisi heittää pois. Mutta ne tuovat muistoja, ja ei kai nyt muistoja voi heittää menemään...
Hih, vai arvuuttelet hääpäivää ;) Se on helmikuun lopulla. Alkaa paniikki nousta, kun ajattelee että vain vajaat kolme viikkoa... Kääks!

Matroskin said...

Minulla oli sama kirjoituskone, mutta mies patisti antamaan sen Pelastusarmeijaan, koska kerään kuulemma liikaa romua. Nyyh.

Susanna said...

Senkus maalaat ne seinät. Meiltä saa pönikän vimmattua vihreetä ihan ilimatteeks. :D

Jutta said...

Matroskin, meillä mies vähän ihmetteli, miksi haluan ostaa kirjoituskoneen. Eihän sillä tee mitään. Mutta hyväksyi sen kun maksoi vain 3 euroa :)

Sussu, ihastelinkin teidän vihreitä seiniä, samanlaiset haluan meillekin kun vaan päästään sinne asti. Teillä on hyvä maku! :P

Helena said...

Löysin blogiisi sattumalta. Silmiini pisti tuo päiväpeitto. Ihan kuin oman mummini minulle virkkaama. Meillä päiväpeitto on mökillä. ;) Mielenkiinnolla seuraan remonttianne jatkossakin.

Jutta said...

Melina, kiva kun jätit kommentin, mukava saada uusi vierailija :)

Meidän mummo ei muistaakseni itse virkannut enää tuota, koska oli jo niin vanha, vaan pyysi naapuria tekemään sen minulle.