Tältä seinät näyttivät kun pinkopahvit oli naulattu paikoilleen. Kulmat olisi kannattanut tehdä ohjeen mukaan, muttamutta... Jostain syystä teimme nyt näin. Kulmiin liimattiin pinkopahvikulmat.
Tuosta saa jotain käsitystä naulamäärästä. Naulat piti naulata 2,5-3cm välein, niitä tuli siis melkoinen määrä. Panu taisi arvioida että noin 700 naulaa meni makuuhuoneen seiniin. Epäilen että hermo taisi kiristyä jossain välissä... Nupinaulat on kuitenkin tosi teräviä, se helpotti vasaroimista.
Jätimme vanhat kattolistat paikoilleen ja kiinnitimme pinkopahvit niiden alapuolelle.
Suurin osa nauloista peitettiin listoilla tai liimaamalla pinkopahvikaistaleita niiden päälle. Mutta katonrajaan naulatut nupirihmat peitimme kassanauhalla. Naularivit jäivät vähän näkyviin vielä maalauksen jälkeenkin.
Maaliksi valittiin Uulatuotteen Into-sisustusmaali. Halusimme mahdollisimman hengittävän maalin ja Värisilmässä suosittelivat Intoa, kun se on muoviton ja hajuton. Oulun Värisilmässä oli muuten kauhean ystävällinen ja asiantunteva palvelu, varsinkin verrattuna joihinkin suurempiin alan liikkeisiin. Intoa oli mukava maalata, se kuivui nopeasti eikä haissut myrkylle.
Pinkopahvin maalaaminen oli aika jännittävää puuhaa. Sen väri vaihteli vaaleasta tummaan ja taas vaaleaan ja jäi kai lopulta jonnekin sinne välille. Välimuodoista ei oikein voinut päätellä lopputulosta.
Värikartassa valitsemani väri näytti tummanharmaalta, joka taittui vähän punaiseen. Syvennyksen värin piti olla punaiseen taittuva lämmin valkoinen. Tummanharmaa näyttää seinällä enemmänkin laventelilta ja lämmin valkoinen on aika lailla valkoinen. En näe siinä punaisuutta. Mutta en valita, seinät ovat oikeastaan paremmat nyt kuin mitä olin ajatellut.
Tuesday, March 24, 2009
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
12 comments:
Aikamoinen homma, mutta lopputulos kertoo, että oli sen arvoista. Ihanan hillitty väri, vähän sellainen "savulila".
Oli se isompi homma kuin olin kuvitellut. Lopputulos ei ole mikään täydellinen, mutta en usko että muut katsoo yhtä tarkkaan kuin itse. Ainakin toivoisin näin ;)
Taallapa on aherreltu!
Minakin tykkaan tuosta varista - tulee Provencen laventeli pellot mieleen... :)
Kaunista on ja vielä kauniimmaksi asian tekee se, että itse on tehty ja nähty vaivaa!
Olin lauantaina kaverin tupareissa ja oihvoih mikä talo! Toinenkin ystävä remontoi vastikään talonsa. Ja mitä tästä seurasi? Minä surffailen netissä tilailemassa esitteitä tulevaa remonttia varten. Olemme jahkailleet omakotitalon oston kanssa, mutta tulimme siihen tulokseen,että Inarijärven mökki ja rivarikoti kaupungissa on hyvä yhdistelmä. Niinpä tämä kaupunkikoti remontoidaan ja kunnolla, kenties vuodenvaihteessa,kun Pikkukoira on jo isompi ;)
M'man, voi, Provencen laventelipellot olisi kiva nähdä :)
Nana, toisten remonttien seuraamisella on sellainen paha vaikutus. Ja sinun blogisi on saanut minut haaveilemaan omasta mökistä! :)
Minä olen miettinyt koiranpentukuumeessani, millainen yhdistelmä remontti ja koiranpentu olisi. Ehkä viisasta olisi odottaa että saa suurimmat rempat alta. Mutta osaako sitä olla niin viisas.. ;)
Mökkeily on ihanaa!
Ei saa olla aina niiiiin viisas ;)
Ystävällä olisi pieni Vieno tyttönen vaikka kotia...
Millainen se Vieno on? :) Meillä saa tuttu koiruus pentuja ihan näinä päivinä, kesällä olisi sitten luovutusikäisiä seropi-lapsosia. Mutta ihan haaveiluasteella tämä vielä on... saa nähdä :)
http://sivakat.vuodatus.net/
löytyypi pentublogi ja Vieno. Enemmän Helin Shiwacca kennelistä täältä: http://personal.inet.fi/koti/sivakat/
Voih, ottaisin tuon pienen Vieno-tyttösen heti, jos voisin! Meille ei vain mahdu mitenkään kolmea koiraa, kun nämä kaks ekaa on noin 100kg yhteensä...
Oiii kun on suloinen neiti! Minä odottelen täällä nyt aivan jännityksissä, milloin pennut syntyvät. Laskettu aika on huomenna (!!!) :)
Ihan järjetön määrä nauloja. olen aina ihmetellyt, miksi noissa vanhoissa pinkopahveissa on noin tolkuttomasti nauloja, mutta se siis on ihan olennaista, että on?
KAunis huoneesta tuli, vaikka maalit ei olleetkaan sellaisia kuin luulit. Ihana.
Wau, hyvältä näyttää! Mutta on siinä ollut varmasti oma hommansa, joten hatunnosto sinne suuntaan!
Ja mukavaa viikonloppua!
Sari
Sussu, nauloja pitää olla tolkuttoman tiheään etteivät vuodat repeile kuivuessaan. Naisena olon hyviä puolia, että olen niin huono vasaroimaan, mies sai hoitaa sen puolen... ;)
Sari, kiitos :) Se on minun lempparihuoneeni tällä hetkellä, vaikka ei olekaan mikään täydellinen. Mutta mukava kun on itse saanut tehdä.
Mukavaa sunnuntaipäivää!
Post a Comment