kuvissa Mansikki ja veljet... rohkea. Kun Hukalle viedään ruokaa, Mansikki vipeltää häntä heiluen Hukan häkkiin ja ruokakupille. Sitä ei yhtään arveluta popsia itseään kymmenen kertaa isomman laumanvartijakoiran ruokia sen nenän edestä.
... kova puremaan. Kun uusi omistaja pahaa aavistamatta istui lattialla, Mansikki syöksyi selän takaa ja iski hampaansa paljaana vilkkuvaan jenkkakahvaan.
... hyvä lepyttelemään. Kun uusi omistaja kiljaisi hyökkäyksen yllättämänä eikä lämmennyt Mansikin leikkiehdotuksille, Mansikki tuli syliin makaamaan, heilutti häntäänsä ja katsoi silmiin niin viattomasti, niin valloittavasti, ettei uusi omistaja voinut olla heltymättä.
Lisää kuvia ja juttua Mansikista perheineen täällä.
8 comments:
ihana mansikki! :--)
juu, miteh ihanii!!
Joko se on noin iso! Montako päivää vielä odotusta??
marjohei ja Eija, he ovat niiiin suloisia :D
Nana, no on ihan kauhean iso jo! :) Minäkin järkytyin, kuinka paljon se oli ehtinyt kasvaa reilussa viikossa.
Odotusta on vielä vaikka kuinka monta päivää, kuukausi. Nyt ne ovat virallisesti luovutusiässä, mutta emme pysty ottamaan Mansikkia ennen kuin juhannuksena. Kovasti olisi tehnyt mieli napata se kainaloonsa jo :)
Ihania pieniä (tai siis isoja) pentuja. :) Kuulostaa aika persoonalta teidän Mansikki. Toivottavasti hyökkäyksiä kiinni paljaaseen ihoon ei tule liikaa, ajatuskin tekee kipeää. Uih, naskalihampaat jenkkakahvassa... :)
Lotta ja Tuisku, ainakin Tuiren Kaimion Koirien käyttäytyminen -kirjan mukaan emon pitäisi opettaa pentuja säätelemään purutehoaan 7-8 viikon ikäisinä. Peukut pystyyn, että niin käy myös Mansikin kohdalla... :)
Moni tuttava on muuten puhunut tuosta samasta emon opetuksesta. Jotkut porokoirien kasvattajat luovuttavat koirat jo 7 viikkoisia (miksi, en ymmärrä...) ja nimenomaan niillä pennuilla kuulemma on muita enemmän tuota puremisongelmaa. Minulla ei niitä oikeastaan ole ollut sen enempää porokoiran kuin terrierinkään kanssa, pieni "öppöp" ja sallittua puremista suuhun on tehonnut.
Jutta, sinulle on haaste blogissani. Vastaa, jos/kun tuntuu siltä :).
Pellon pientareella, pennut ovat kuulemma oppineet jo aika hyvin jättämään kasvattajan rauhaan. Varmaan sitten meidätkin ajan kanssa.
Kävin jo kurkkaamassa haasteen, vastaan siihen kohtapuoliin :)
Post a Comment