Tuesday, October 5, 2010

How to repair furniture chewed by your Puppy

Before: The chest of drawers

I am a person who hates to throw away anything. Especially anything with memories. So I've had this chest of drawers with me for years. 20 years to be more exact. It's the very first piece of furniture I chose by myself. I remember how exciting it was, me and my Mom going around all the furniture stores (at the time there weren't that many!), me looking carefully at all the possible candidates.

Now as you can see, it didn't really fit my style anymore. And furthermore, one certain Puppy - I'm not pointing fingers here - ate some pretty important parts of it. For one brief second I thought of tossing it. But how could I? After years of moving from one flat to another and now renovating our house, things keep changing place constantly. These drawers have been the only place where I know exactly where my stuff is.

So I had to think of something else.

After: The chest of drawers

I'm going to be perfectly honest here. I was the one who decided we need to fix the chest of drawers, paint it turquoise and change the knobs. But Panu, my husband and engineering mastermind, did all the planning. He chose the right tools and plotted all the necessary steps, I just executed them with his instructions.

I feel quite pround of myself, because the last time I even touched a saw was on 3rd grade when we had shop, and I hated every minute of it. But this time it was a lot of fun. That's why I wanted to share the process with you as well. You don't have to be a carpenter to do this stuff. Not even a man (hehe).

Happy plane

More planes

The plan was to trim the lower part that Mansikki puppy had chewed big chunks of. For that I used some of Panu's flea-market-find planes. The planes worked nice for cutting with the grain. The sides had to be cut against the grain, so I used a jig saw.

Wood chips

A little bit of wood putty

There was still some holes left after the planing, so we filled them with wood putty.

A little bit of sanding

Also the tooth marks on the upper parts got filled with putty. Then I sanded the whole thing. The sawed surfaces were quite rough so they had to be smoothed. The rest was covered with varnish that had to be sanded before painting.

Painting it blue

Painting it blue

I painted first with Uula primer and then with Uula Into, although it's not a furniture paint. They even tell on their site that it's not recommended for furniture. But we had it left from painting the office, so that's what I used.

New glass knobs

One of the most difficult and time-consuming steps was to choose new knobs from Anthropologie. They have sooo many amazingly beautiful options. I ended up with green glass knobs.

As good as new

And voilà! You can hardly see any dents anymore. This is something I could definitely do again, it was so much fun. (Although I hope Panu doesn't expect me to do all the fixing from now on.)

21 comments:

Pellon pientareella said...

Vau, tulipa hieno! Väri on just sun, heh ;). Ihania työkaluja! Mikä tuo eka työkalu siis on, joku pieni sahako?

Maalasin veljeni kanssa viime viikolla työhuoneen katon kahteen kertaan Intolla, ensin vähän epäröin, mutta siitä tuli ihan hyvä! Katto oli kauhean näköinen, vanha vesivahinkoja kokenut likaisen harmaa panelikatto. Kaksi kerrosta peitti ihan hyvin. Kerro sitten, miten Into pelittää huonekalussa?

Nonna said...

Aivan ihana!!! Muuta en sano.

Kirsi said...

Voi miten ihanan iloinen lipasto ja niin sun näköinen:) Ja nupit sopii ihan täydellisesti... Kai mäkin uskallan siis esitellä mun roskalava löydön, joka on kyllä paljon rouheampi kuin tämä sun kaunotar...

Pilvitarha said...

Päivittyipä lipasto hienoksi, väri on aika herkku ja nupit myös!

Kirsi said...

...ja lisäys vielä tuohon Intoon, me ollaan maalattu sillä pesuhuoneen allaskaapin paneelitkin ja hyvin kestää vaikka alkuun epäilinkin; ja tuntuu ihan hyvin puhdistuvankin, mutta ei varmaan liikaa kannata hinkata.

Possumamma said...

Laatikostosta tuli tosi hieno!

Et sattuis muistamaan maalin värikoodia, ollut sopivan turkoosin sävyn etsintä käynnissä?:)

Onneksi meillä noi karvakorvat ei tee tuommoisia riiviötöitään; kissakin tyytyy teroittelemaan kynsiään vaan raapimispuuhunsa tai pihalla olevan vanhan saunanraadon seinään;) Mutta ihan täysiä riiviöitä muutoin kaikki 4...

Laura said...

Kylläpä siitä tuli soma!

Ja on se vaan mahtavaa, kun itse osaa tehdä ja saa miehen leluja lainaan.

Mulla on olleet kaikki sisäprojektit jäissä jo pitkään, kun kasvihuone on vienyt kaiken ajan. Mutta pian alkaa sisähomma kausi. Toivottavasti.

Jutta said...

Argh, ei voi olla totta. Vastailin kaikille pitkät pätkät ja nyt Blogger kaatu ja hukkasi kaiken :(
Yritän myöhemmin uudestaan.

Fröken Skicklig said...

I love the colours you chose! Such a mood lifter for the long Scandinavian winter...

I hope that your Mrs. Chest of Drawers won´t take it personal, but I like her look after the making over much more than her natural-girl style before (some colour becomes her pretty well ;-)

Jutta said...

No niin, uutta yritystä...

Pellon pientareella, se on kavahöylä. Sillä höyläsin suurimman osan, noilla muilla tasoittelin lopuksi.

Nonna, kiitos :D

Kirsi, roskalavojen rouheutta esiin vaan! Kiva kuulla, että Into on kestänyt huonekaluissakin. Meille myyjä sanoi että puolihimmeä kestää pesua tai pysyy helpommin puhtaana kuin himmeä.

Pilvitarha, kiitos!

Possumamma, väri on V370 Tikkurilan Symphony-värikartasta.

Laura, meillä taas on pihalla rikkaruohot jääneet kitkemättä kun sisällä on niin paljon tekemistä. Noo, kaikkea ei voi saada :)

Jutta said...

Fröken Skicklig, I agree with you... but don't tell her, she might get offended ;)

Krisu said...

Niin upean värinen ja kuin tehty teille! Tietysti... :D
Voisitsä tulla meille joku kerta värisilmäsi ja -palettiesi kanssa?

Parolan asema said...

Loistavasti palautettu elämään, niin ihailtavaa että et luovuttanut lipaston kanssa, tuli kyllä niin hieno! Tuota Intoa olen minäkin laittanut ihan mihin vaan, kysyin ihan sähköpostilla että miksei se käy huonekaluihin niin vastasivat että se on ihan kulutustestauksen vuoksi, ei ehkä siis ole niin kestävä kuin pellavaöljymaali, joten pistin maalaten :) Pysyy kyllä kaikessa, jopa punasavisessa ruukussa täysin virheettömänä kaatosateissa!

Jutta said...

Krisu, pakkaan kamat ja tulenkin teille saman tien konsultoimaan ;D

Parolan asema, no ompa hyvä kuulla että teillä on kestänyt astetta kovempaakin rasitusta :) Mekin arveltiin, ettei se ole yhtä kestävä kuin esim. pellavaöljyt ja muut, mutta jospa se kuitenkin menisi. Jos tuo yksi malttaisi vastaisuudessa pitää hampaansa siitä erossa.

freshcrush said...

Absolutely adorable!! I'm so glad you kept and refinished it!

lilla a said...

Ihana väri!

Pia said...

Kylläpä lipasto kaunistui!!! Minulla oli tuo saman sarjan kaappi pienempänä versiona joskus kauan sitten. Annoin sen pois kun ei ollut enää tilaa sille. Nykyään se taitaa majailla kummipoikani huoneessa.
Meillä pentu onneksi on, ainakin toistaiseksi, pitänyt hampaansa erossa huonekaluista! Voin vaan toivoa että pitää myös jatkossa. :)

Rachel@oneprettything.com said...

WOW! It's gorgeous! I just clicked over from Design Sponge and I'm so glad I did. Your blog is lovely!

Alice said...

Tosi ihanan värinen :)

Novi On The Go said...

The blue is so lovely, it truly brings the chest to life! The green knobs are a delightful surprise, goes with your green lamp in the hallway and the yellow and red vases you've collected. Wow, a lot of work and love went into this, thank you so much for sharing the process. Bravo Jutta!!!

Henna-Maria said...

Hei, kun näin "ennen" kuvan tästä lipastosta Design Spongen sivuilla, olin ihan varma, että se oli Suomesta! Tuota tyyliä oli juuri kaikki silloin 20 vuotta sitten :D Ja sit sun nimi paljasti loput, ei voi Jutta olla muualta kuin kotomaastani. Tuli tosi hieno hiekkapaperoinnin ja maalauksen jälkeen. Täytyypä kurkistella blogiasi uudestaankin!