Friday, December 5, 2008
Bambi ja Emännän tietokirja
Kirpparikierroksen satoa: puhelinpöytä, posliininen bambi, Lapsen kotilääkäri vuodelta 1965, kaksi B. Singemannin historiallista romaania, Emännän tietokirja osat I-IV ja Tarunhohteinen elämä.
Kirjat ostin töitä ja jouluaskarteluja varten. Saa nähdä raaskinko oikeasti leikellä niitä. Kuvissa Emännän tietokirja III osa: lastentarha - pöytätavat.
Puhelinpöytä on koristeellisempi kuin muu sisustus, mutta ajattelin että sen saa kivaksi kun maalaa valkoiseksi. Verhoilu saa ainakin toistaiseksi jäädä entiselleen. Minulta puuttuu tarvittavat taidot. Sitä paitsi luulen että se sopii eteisen tuleviin tapetteihin. Jos nyt joskus pääsisi tapetoimaan. Aluksi pitää hankkiutua eroon muovimatosta lattiassa ja portaissa, ja hioa ja maalata alla (toivottavasti) oleva lautalattia. Niin ja vaihtaa kuvassakin näkyvä haitariovi alkuperäiseen oveen, mikä taas vaatii oviaukon kaventamista. Olen kauhean kärsimätön, haluan jo tapetoimaan! :)
Labels:
kirpparilta / thrifty finds,
koti / home
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
6 comments:
Ihania löytöjä kaikki, mutta miten tosiaan raaskit leikellä noita kirjoja? Minä en taitaisi raaskia...
Minullakin olisi vanhoja kirjoja, mutta kun aina ajattelen että jos joku vielä tarvitsisi kirjan kokonaisena...8) Sinulla on täällä mukava uusi blogi, tulen toistekin!
Suloinen bambi :) Nuo vanhat kirjat/oppaat ovat aivan mielettömiä...
Bambi on aivan ihana - ja tuo puhelinsohva on aivan ihana. :)
Tulee tosi tyylikkaan nakoista teilla :)
Upea puhelinpöytä! Oi ja voi... Ja vielä vähän huokauksia päälle. :)
Sari, en minä taida raaskiakaan... Olen nyt tosi nössö, mutta askartelinkin puhelinluettelosta. Ja sekin harmitti, että olin muutossa heittänyt pois kaikki vanhat puhelinluettelot, ja jouduin leikkelemään vuoden 2009 luettelon karttoja. Eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka kesällä matkustamme Paltamoon... ;)
Inkivääri, tervetuloa! Minä olen maailman huonoin heittämään mitään pois ja näköjään myös leikkelemään. Kirjat taitavat säilyä ehjinä, korkeintaan skannaan niistä jotain. En vaan raaski! :)
Nana, minäkin ihastuin siihen heti. Oli pakko saada se, vaikka Panu yritti väittää että se oli liian kallis. Myöhemmin kävi ilmi, että Panu olisi halunnut antaa sen minulle lahjaksi :)
M'man, kiitos :) En nyt tyylikkäästä tiedä, mutta viihtyisä olisi mukava :)
Ilona, kiitos :) Nyt polttelee kovasti, että pääsisin maalaamaan sen. On vaan niin paljon muuta tekemistä vielä.
Post a Comment