Viime viikko oli meidän kodissa raskas. Töissä oli kiirettä ja kotona remontoitiin yömyöhään. Juhannusaatto meni maalatessa ja tapetoidessa, aamuviiteen asti. Lauantaina hommat jatkuivat vielä iltapäivään. Eteinen on nyt listoja ja toista Permo-kerrosta vaille valmis. Niin ja kävi ilmi, että täytyy ehkä vetää sähköt uusiksi koko taloon. Eteisessä ei nyt ole valoa, koska lamppuun tulevat johdot olivat niin pahasti katkeilleet. En tiedä tarkoittaako se, että muuallakin on.Lauantaina iltapäivällä pääsimme kuitenkin hakemaan uuden perheenjäsenen!!! Sen jälkeen aika onkin mennyt tutustellessa ja ihmetellessä. Muru oli ensin aika kummissaan. Meillä ei ole ennen käynyt vieraita koiria. Se puolusti kaikkea omaisuuttaan, talutushihnaakin. Minua jännitti kauheasti, että miten Muru suhtautuu Mansikkiin. Mutta nyt ne jo leikkivät keskenään kuin vanhat kaverukset. Aivan ihana nähdä Muru niin onnellisena.
Eilinen menikin lähinnä pihalla. Panu leikkasi ruohoa ja minä luin Glorian antiikkia ja haaveilin elämästä kartanon rouvana. Ihanaa kun aurinko paistaa ja on kesä! Välillä paimensin meidän hauvavaaveja.
Olin muuten aivan innoissani, kun meidän pihalle ilmestyi näitä Sussun blogissa näkemiäni karvapalleroita. Minä olen haaveillut unikoista ja olen jännityksellä odottanut, ovatko karvapallerot tosiaan niitä.
Ja kyllä ne taitavat olla! Yksi on jo avautunut, muita odottelen.
14 comments:
Voi, onnea perheenlisäyksen johdosta <3 Mansikki on jo iso!!
Onnea pennulliseen elämään! Mansikki näyttää ihanalta. Ja niin peruspentumeininkiä kuvissa - ensin mennään täysillä ja sitten simahdetaan hetkessä umpiuneen. :)
oo mikä ihana söpöliini! :)
Nana, painaa jo yli 10 kiloa... Voin kertoa, että kädet väsyy jos pitää kauemmin kantaa :)
Lotta ja Tuisku, välillä on vaikea uskoa että kyseessä on sama pentu. Välillä kauhea riiviö joka kiipeää keskellä yötä pään päälle, välillä maailman lutusin pikku otus :)
Katja, eikös :D
Nyt on sitten jo pikkuinen tai siis iso kotiutunut uuteen kotiin. ONNEA!!Eikös vain olekkin kiva seurailla unikkojen avautumista:)
Eija, hyvin näyttää pikkuinen kotiutuneen :) Unikkojen avautuminen on kauhean jännää seurattavaa! Yksi on nyt kokonaan avautunut, muutama vaiheessa. En malttaisi odottaa että ne kaikki aukeavat. On ne niin hienoja :)
Voi että on suloinen pikkuinen! Onnea uuden perheenjäsenen johdosta toivottelen minäkin :)
Saanko muuten linkittää blogisi linkkilistalleni?
Löysinpäs minäkin tieni tänne Katjan vihjeestä :)
Mansikki vaikuttaa oikein mukavalta pieneltä koiranalulta ja remonttikin etenee hienosti!
-Anu-
Malla, kiitos!
Saat toki linkittää, kiva kun kysyit :)
Moi Anu, kiva kun tulit käymään ja jätit kommenttia :)
Mansikki on aivan ihana, mutta voi herran tähden osaa olla myös riiviö! Kukkapenkki meni uusiksi ja saa nähdä mitä remontista jää jäljelle... :)
Miltäs Permo-maali tuntui ja näyttää? Aika rankka juhannus teillä oli, remonttia aamuun asti, huh. Mansikki on suloinen puskan alla, ovat ne niin hauskoja otuksia.
Pellon pientareella, ihan hyvältä se näyttää, aika kiiltävältä. Paljon näkyy vielä läpi kittauksia yms, tarvii toisenkin kerroksen. Päädyimme Permoon, koska oli niin iso alue maalattavana ja kiire. Testaamme pellavaöljymaalia varmaan vessan tai jonkun muun pienen tilan lattiaan ensin.
Voi ihanuus, nyt se sitten tuli!!! Tosi kiva, että Muru on alun jälkeen ottanut Mansikin hyvin vastaan. Niistä tulee varmasti ylimmät ystävät. Tosi mukavaa, kun niillä on nyt myös kaltaistansa seuraa :D
Yhteiskuvia kehiin! ;))
Elegia, kyllä sen nyt tosissaan huomaa, että ihminen ei kerta kaikkiaan voi leikkiä samalla lailla kuin toinen koira :) Sen verran raisua menoa noilla kahdella. Yritän toteuttaa toiveesi, mutta nuo kaksi ovat niin vauhdikkaita että vaikea ehtiä näpsäisemään yhteiskuvaa :D
Voi miten hauskaa, että teillä olikin omia karvapalleroita!!!!
Post a Comment