I'm a freelance graphic designer / illustrator living with my husband in a 1950’s wooden house in Finland. We are renovating and decorating our home with traditional methods and thrifty finds. Also starring our german shepherd Muru and Mansikki the puppy.
Read more...
Olen freelance graafinen suunnittelija ja kuvittaja, harrastuksina rintamamiestalon remontointia ja sisustamista, kirpparilöytöjä ja vähän muutakin. Vierailevina tähtinä koiruudet Muru ja Mansikki.
Lue lisää...
Auts...voi ei!!! Koiran osaa. =( Saatko tuon siististi korjattua? Toi tapetti on niin ihanaa. Olen miettinyt kuumeisesti että mihin meillä tuo sopisi...
Voi ei.... Olen ihaillut monesti eteistänne ja tuota tapettia. Toivottavasti saatte korjattua.
Koirille ei tämä maallinen omaisuus paljon merkkaa...lapset vähän samanlaisia, mutta lapset tietyn iän jälkeen jo alkaa tajuta, mitä saa tehdä ja mitä ei. Meillä kyllä lapset on saaneet suurempaa tuhoa aikaiseksi kuin koira.
Anrinko, meillä jäi onneksi tapettia yli, jolla voimme korjata. Tuota alkuperäistä pahvia ei tietenkään saa korvattua, mutta paikkaamme varmaan pinkopahvilla.
Sussu, ei siitä uskoisi mikä criminal mastermind se osaa olla kun olemme poissa kotoa. Kaikki ovetkin saa auki ja pihalla portin.
PikkuBertta, ei sentään emännän :D Saa sen onneksi korjattua. Vähän varmaan jää jälkeä, mutta sellaistahan se on koiruuksien kanssa.
Jaana, AnniKainen, ilmeisesti niin herkut tosiaan, ettei etikkakaan hidasta... :)
Mirja, eiköhän sen saa korjattua. Tähän tietysti oli henkisesti valmistautunut, mutta toivoi ettei niin käy. Sen verran olen kohtalotovereilta kuullut, että vuoden ikäisenä pureskelu loppuu. Mutta tietenkin toivon, että keksimme jotain ennen sitä. Vuosi on kovin pitkä aika.. :)
Olen muutamia kertoja käynyt kurkkimassa somaa ja persoonallista blogiasi. Nyt tohdin jättää ensimmäisen kommentin.
Meillä koira on erikoistunut oviin :) Rakas karvainen ystäväni on ajan saatossa syönyt ulko-ovia, väliovia ym. "pientä".
Tänään töistä tullessa, lattialla oli lamppu sirpaleina. Sirut oli loppujen lopuksi nopeasti imuroitu. Lapset odottivat kiltisti kurahousut jalassa tuulikaapissa - ovat jo tottuneet...
Hei Minttumaari, mukava kun jätit kommenttia! Kävin jo kurkkimassa, sinulla on tosi kaunis blogi :)
Voi koiria... Täällä ollaan kuumeisesti mietitty keinoja, miten järsimisvimmaa saa vähennettyä. Nyt alkoi pentukurssi, toivotaan että sieltä saa vinkkejä.
15 comments:
Voi ei! Ei! Ei? Ei kait? Voi surkeuksien surkeus..
Auts...voi ei!!!
Koiran osaa. =(
Saatko tuon siististi korjattua?
Toi tapetti on niin ihanaa. Olen miettinyt kuumeisesti että mihin meillä tuo sopisi...
Oi voi :/
no höh. kaikkea sitä sattuukin.
Voivoivoi, suloisimmatkin näyttävät joskus pirunsarvensa. :)
Voi koiruuksien koiruus....vaiko emännän kolttosia,tuskin.toiv.saat korjattua.
Ohhoh!! Ehkä se maistui niin hyvältä...
Lieneekö joku koiruuksissaan pistellyt herkulliset tapetit suihinsa :)
Voi ei.... Olen ihaillut monesti eteistänne ja tuota tapettia. Toivottavasti saatte korjattua.
Koirille ei tämä maallinen omaisuus paljon merkkaa...lapset vähän samanlaisia, mutta lapset tietyn iän jälkeen jo alkaa tajuta, mitä saa tehdä ja mitä ei. Meillä kyllä lapset on saaneet suurempaa tuhoa aikaiseksi kuin koira.
Outi, kyllä, kyllä vaan...
Anrinko, meillä jäi onneksi tapettia yli, jolla voimme korjata. Tuota alkuperäistä pahvia ei tietenkään saa korvattua, mutta paikkaamme varmaan pinkopahvilla.
Sussu, ei siitä uskoisi mikä criminal mastermind se osaa olla kun olemme poissa kotoa. Kaikki ovetkin saa auki ja pihalla portin.
PikkuBertta, ei sentään emännän :D Saa sen onneksi korjattua. Vähän varmaan jää jälkeä, mutta sellaistahan se on koiruuksien kanssa.
Jaana, AnniKainen, ilmeisesti niin herkut tosiaan, ettei etikkakaan hidasta... :)
Mirja, eiköhän sen saa korjattua. Tähän tietysti oli henkisesti valmistautunut, mutta toivoi ettei niin käy. Sen verran olen kohtalotovereilta kuullut, että vuoden ikäisenä pureskelu loppuu. Mutta tietenkin toivon, että keksimme jotain ennen sitä. Vuosi on kovin pitkä aika.. :)
auts. :(
Oi :(
Voi kääk! ei ihan niin ihana... piru vie mokomaa...
Olen muutamia kertoja käynyt kurkkimassa somaa ja persoonallista blogiasi. Nyt tohdin jättää ensimmäisen kommentin.
Meillä koira on erikoistunut oviin :) Rakas karvainen ystäväni on ajan saatossa syönyt ulko-ovia, väliovia ym. "pientä".
Tänään töistä tullessa, lattialla oli lamppu sirpaleina. Sirut oli loppujen lopuksi nopeasti imuroitu. Lapset odottivat kiltisti kurahousut jalassa tuulikaapissa - ovat jo tottuneet...
Huoh...
Hei Minttumaari, mukava kun jätit kommenttia! Kävin jo kurkkimassa, sinulla on tosi kaunis blogi :)
Voi koiria... Täällä ollaan kuumeisesti mietitty keinoja, miten järsimisvimmaa saa vähennettyä. Nyt alkoi pentukurssi, toivotaan että sieltä saa vinkkejä.
Post a Comment