Monday, January 11, 2010

2009 - Part II

July


july

july

We renovated the office.

july

August


august

Mansikki started eating the walls.

September


livingroom

I loved pom-poms.
We still had a sofa.

October


october

Muru

Life was pretty hectic.

November


november

I painted kitchen cabinets.


December


december

Mansikki ate the sofa so we replaced it with an iron bed.

december

29 comments:

Sari said...

Hymyilytti kaikessa karuudessaan tuo joulukuu ja toteamus: Mansikki söi sohvan ;-)

Sanna said...

Löysin tällaisen mahtavan ihanan blogin eilen. Nyt olen ahminut kaikki kirjoitukset ja niin upeat kuvat. Tänne on tultava vielä monesti uudestaan. Pidän kovasti tavastasi katsella kameran linssin läpi maailmaa ja tavastasi sisustaa kotia. Taisinpa jäädä koukkuun.

-J- said...

Sua ei varmaan naurata (tai ehkä jo nyt naurattaa) mutta itse tulen palaamaan tähän "Mansikki söi sohvan" -postaukseen aina kun tuntuu, että pitää saada vähän hymyä elämään :D Tuo on jotenkin niin mainio.

Aivan mielettömiä kuvia. Hassua, että meillä on samanlainen israelilainen kukkaposteri - olen asunut siellä rapian vuoden. Juliste on kyllä jossain arkistoituna tällä haavaa.

Villisilli said...

Kuvat on kuin karkkeja :) Nam.

suklaamarenki said...

:D aivan lääpälläni edelleen noihin keittiön kaappeihin. Kiva vuosikatsaus :)

outi said...

Ihana turkoosi seinissä! Ja voi Mansikki... mitä se nyt veistelee, kun puusohvan tilalla on rautaa? :)

Pellon pientareella said...

Loppu hyvin kaikki hyvin: uusi rautasänky on tosi kaunis, hyvä Mansikki ;). Ei vaineskaan, toivottavasti tapetit ja muut saavat olla nyt rauhassa. Kiva katsaus.

Nonna said...

Ihania kuvia! Mun täytyy kans kahlata blogisi ihan ihan alkuun!

Tykkään talonne värimaailmasta ja veikeydestä! Esim. nuo keittiön kaapit on ihanat! Ja mahtavia nuo teidän sohvia ja seiniä syövät "lehmät"!

Mukavaa lumista viikkoa!

Teija said...

Nää on niin värikylläisiä nää sun kuvat, tykkään tykkään! Ihana tuo vihreä hortensia.

Muistan kun surin kesällä tuota syötyä tapettiseinää :D

Nana said...

Voihan Mansikki...Voisin laittaa sinulle lohdutuspostauksen Pikkukoiran syömistä sohvista,seinistä,kännykästä, aurinkolaseista, vaatteista... Onneksi (kopkop koputan puuta) se vaihe on ohitettu :)

Jutta said...

Sari, itseä hymyilyttää välillä ja välillä sitten ei... No ei tuo sohva niin paha ollut, tykkään rautasängystäkin :)

Sanna, voi kiitos, ihana kuulla. Tervetuloa käymään uudestaankin! :)

-J- hyvä että jollekin tuo iloa, se vähän lohduttaa minua Mansikin tuhojen keskellä :D

Löysin tuon julisteen kirpparilta. En itse asiassa edes sitä ostaessa tiennyt, että se on hepreaa, selvisi sekin blogin kautta. Minusta se vain oli hienon näköinen ja sitten miehen kanssa mietimme, että minkähän maalainen se on :)

Villisilli ja suklaamarenki, kiitos!

outi, ei sillä veisteltävä lopu... Ovenkarmeja, listoja, sänkyä, patjaa... huoh...

Pellon pientareella, ei se vielä ole täysin rauhoittunut. Nyt on murrosikä alkanut ja sisustus on saanut sen myös tuntea nahoissaan. Yksin jäädessään se alkaa jyrsiä, irroittelee listoja yms.

Onhan se hyviäkin asioita jyrsinyt, niin kuin sen keittön muovimaton, että saatiin lautalattia esille :) Mutta odotan sitä päivää, kun Mansikki aikuistuu ja tämä vaihe jää taakse!

Kiitos paljon Nonna! Tosi mukava kuulla :) Ja kerron meidän "lehmälle" terveisiä ;)

Ihanaa viikkoa sinullekin!

Teija, kiitos sympatiasta :) Tuo kohta onneksi on jo paikattu, ekaa kertaa kun sen näin, meinasin kyllä saada sydärin.

Nana, voi se varmasti lohduttaisi :D En olisi Pikkukoirasta uskonut, niin kiltiltä ja viattomalta näyttää... Ja se varmasti lohduttaa, että jyrsimisvaihe menee joskus ohi! :)

Inka said...

Ihana kokoelma! Ja niin hyväntuulinen, Mansikki ja kaikki :)

Laura said...

Voi tuota teidän Mansikkia! Onneksi aika kultaa muistot. Itse kyllä saattaisin edelleenkin itkeä etenkin tuota kaluttua sohvaa...

Hauska katsella noita teidän kodin värejä, kun ne on niin samanlaiset kuin meillä!

Salla said...

Kotisi on ihana, rakastan käyttämiäsi värejä vaikken niitä kotiini uskaltaisi laittaakaan ;)
En ainekaan vielä, hih.

Kyselisinkin, että mistä ostit eteisen ihanan tapetin? Mietin, että se saattaisi olla sellainen jonka uskaltaisin laittaa meidän makkariin, jahka sitä jaksaa ruveta remppaamaan ;) Haluaisin että makkarissa olisi värejä, kun muu kodin sisustus on aika vaaleaa.

Jään mielenkiinnolla seuraamaan blogiasi.

Jutta said...

Kiitos Inka :)

Laura, teillä on aivan ihanan näköistä!

Salla, se on Osborne&Littlen Grove Garden, ostin sen Oulusta Decorasta.

Minuakin hirvitti aluksi lisätä väriä seinille. Tämä on siis eka paikka jossa en asu vuokralla, eli oli mahdollisuus tehdä seinistä sellaiset kuin haluaa. Varsinkin kun laitoimme tapettia joka seinälle. Mutta olen kyllä ollut tyytyväinen lopputulokseen. Olen alkanut katsella muitakin sillä silmällä, että mihin voisi laittaa tapettia :)

Laura said...

Kiitos samoin, Jutta!

Sallalle rohkaisua myös multa! Alussa vähän hirvittää ja sen jälkeen se on menoa ja jokaista valkoista seinää katsoo sillä silmällä...

Olen kyllä itse vietänyt lapsuuteni oikein kunnon 70-luvun kodissa, jossa kaikki huoneet olivat eri värisiä. Lapsuuteni makuuhuoneessa oli kaksi vaaleanpunaista seinää ja kaksi ruusunpunaista. Lattia oli sinistä kuviollista muovimattoa. Veljelläni oli vihreä huone ja vanhemmilla keltainen.

Jutta said...

Laura, kuulostaa aivan parhaalta :) Minä muistan lapsuudesta vain tummanvihreät muhkeat nojatuolit olohuoneessa ja seinän kokoisen palmuranta-tapetin / julisteen. Tämä siis ihanalla 80-luvun alkupuoliskolla :)

Salla said...

Kiitos Jutta ja Laura rohkaisusta ;)
Saakohan kyseistä tapettia tilattua netin kautta? Tai edes pienenpientä mallipalaa, jotta vois vähän mallailla miten sopii meille? ;)
Tuossa tapetissa on kyllä sitä jotain, että luulempa että se päätyy meidän makkarin seinille ;)

Karmiini said...

Piti tulla kertomaan, että pompom-vinkkisi on pelastanut minut jo kahden juhlan koristelussa: koulun avajaisiin tehtiin oranssi-puna-keltaisia ja itsenäisyysjuhlaan arvannettekeni minkä värisiä. Oppilaat tekevät niitä ihan innoissaan, melkein yhtä innoissaan kun minä.
Blogisi on muuten kiva ja raiskas!

Jutta said...

Salla, en sen tarkemmin tiedä nettitilauksesta, mutta Osborne & Littleä tuo Suomeen Lauritzon ja heidän sivuillaan on lista jälleenmyyjistä http://www.lauritzon.fi/index.php?content=pages&pageId=49&level2=12

Jos se on tuo turkoosi värivaihtoehto, jota olet ajatellut, niin meillä on joitain ylijäämäpalasia. Voin lähettää sinulle sellaisen malliksi jos laitat yhteystietosi minulle sähköpostiin. Osoite löytyy sivupalkista ja profiilistani.

Karmiini, mukava kuulla :) Pompomit on aivan huippuja :)

Salla said...

Kiitos Jutta hirmuisesti, laitoin sinulle sähköpostia ;)

Päivi said...

Mies keksi laittaa keittiökaappien päälle tuollaiset valot kanssa, ja ajatteli että tää on ihan hänen oma ja uus ideansa. Mutta näköjään muutkin on keksineet :)
Kauniisti ne tuo hämärää valoa keittiöön :)
Ja kaunista on sinulla siellä muutenkin!

Laura said...

Hihii, meillä oli myös maisematapetti. Se oli tosi tummasävyinen syysmaisema, jossa oli keltalehtisiä puita.

Olihan se aivan upea, mutta en ehkä ole ihan vielä valmis sellaiseen...

Kirjailijatar said...

Löysin sattumalta blogiisi. Onpa teillä aivan herkullinen talo, niin paljon iloisia värejä. Tulin tosi hyvälle tuulelle näistä kuvista. Tulen varmasti toistekin katsomaan, mitä teille ja remontille kuuluu.

ravenwaves said...

Tuo keittiö on niin pirteän suloisen ihana ^__^ Ja rakastan tuota mintunvihreää/turkoosia seinää.

Jutta said...

Päivi, minä näin joskus Innossa kun laitettiin keittiön kaappien päälle led-valoletkua heijastamaan valoa kattoon. Se tuli mieleen, kun tarvittiin lisävaloa keittiöön. Mutta mies inhoaa sitä led-letkua, joten laitettiin tätä. Ja meillä tuo jää näkyviin, toisin kuin Innossa, joten paremmaltahan tuollaiset valot näyttääkin.

Kiitos paljon Kirjailijatar, tervetuloa toistekin!

ravenwaves, kiitos! :)

Marika said...

Keittiö! Ihana keittiö! Vaaleanpunaista ja vaaleansinistä! :)

Jutta said...

Kiitos Marika :)

Lana said...

Love your colourful home!