Keittiön sipulivalaisin löytyi huuto.netistä siinä vaiheessa, kun olimme melkein päättäneet ostaa uuden kodin. Se on 50-60-luvulta, eli juuri sopivan ikäinen. Pitihän se sitten huutaa, vaikka talon ostopäätös ei ollut vielä varma. Ainakaan järkitasolla, tunnetasolla olin päättänyt samantien talon nähtyäni.
Uuden kodin keittiö alkoi heti tuntua omalta, kun ripustimme lampun kattoon. Keittiön kello tuli talon mukana. Minusta se oli ihana, ja entiset asukit olivat niin kivoja että jättivät sen meille.
Sunday, February 22, 2009
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
7 comments:
Kivannäköinen valaisin ja tuo kello tuolla takana näyttää varsin tutulta. Taisipa joskus aikoinaan omilla vanhemmilla olla samanlainen kello keittiön seinällä ;-)
Meilläkin on semmoinen vanhempi kello keittiössä, se vedetään avaimella käyntiin, luulen että se on 60-luvulta ja hienosti toimii..
Sari, en muista onko meillä ollut kotona tuollaista kelloa, mutta jostain syystä tuo kello näytti heti "oikeanlaiselta" :)
Anki, kuulostaa hienolta. Meillä on ihan vaan patterikäyttöinen, mutta tällaiselle huonomuistiselle se on hyvä asia...
Meillä on samanlainen keittiönkello, mutta väriltään oranssi. Ukko-kulta pelasti sen roskalavalta, kun tyhjennettiin mummolaa.
Mahtava lamppu! Minulle on iskenyt remonttikuume, kun ystäväkin oli laittanut taloaan uusiksi ja sitten näiden ihanien blogien lukeminen innostaa :) Meillä on 20v.vanha talo, jossa on 10v.tullut asusteltua. Ja nyt vajaa neljä vuotta koirien kanssa on jättänyt jälkensä...Mutta ehkä pitää vielä odottaa,että Pikkukoira kasvaa isommaksi.
Sanna, tämä taitaa olla aika tyypillinen keittiönkello, ainakin siis aikanaan ollut.
Nana, no blogeilla on kyllä semmoinen paha vaikutus :P
Minkä ikäinen Pikkukoira sitten on? Koosta olen päätellyt, ettei ihan pikkuinen kuitenkaan :)
Pikkukoira on 1,5 vee.
Post a Comment