Wednesday, September 30, 2009

1 v.


Huomasin tässä yllättäen, että blogini täyttää tänään yhden vuoden. Ei tunnu ollenkaan niin pitkältä ajalta. Mutta toisaalta kaikenlaista jännää on ehtinyt tapahtua blogeilun ansiosta. Olen saanut valtavasti inspiraatiota ja tutustunut ihaniin ja luoviin ihmisiin. Kiitos valtavasti kaikille lukijoille ja kommentoijille ja niille, joiden blogeissa ravaan jatkuvasti!

Syntymäpäivän kunniaksi täytyy tietenkin järjestää arvonta, mutta kerron siitä lisää myöhemmin. Olen kerännyt kalenterin nyt niin täyteen. Mutta pysykää kanavalla, ilmoittelen lisää pikapuoliin!

Tuesday, September 29, 2009

Uutta vanhaa työhuoneessa




Työhuoneessa on tapahtunut viime aikoina kaikenlaista. Panu laittoi sinne loputkin listat viikonloppuna. Ja minä olen päässyt sisustamaan lisää.

Mustaa kirjoituskonetta olen himoinnut anno.fistä ties kuinka pitkään, mutta sille ei ole ollut paikkaa. Papayan paperi sai kehykset Kodin Ykkösestä. Vanha metallikori, lintu ja herätyskello ovat etsy-löytöjä.

"Ruusut" maljakossa ovat muuten värjättyjä kaaleja.

Tuesday, September 22, 2009

Elämää Mansikin kanssa


Mansikki on ottanut tavakseen nykerrellä milloin sieltä, milloin täältä. Se ei niin paljon haittaa, että koirat möyrivät päivisin sängyssä. Mieluummin minäkin nukun lakanoiden välissä kuin karhealla päiväpeitolla. Mutta välillä huolettaa, että onko meillä kohta ehjää seinää jäljellä. Edes auto ei ole turvassa Mansikin hampailta. Ja puhun siis auton ulkopuolesta. Olemme antaneet hänelle lempeän lisänimen Destroyah.

Olen syytön!

Thursday, September 17, 2009

Shoppailua


Tänään kävin kirjakaupassa shoppailemassa. Mukaan lähti kaksi muistikirjaa ilman viivoja. Harmittaa kun monissa kauniissa muistikirjoissa on viivat, ja eihän se käy jos haluaa piirrellä. Muumikirjassa ei onneksi ollut ja paperikin vaikutti hyvälaatuiselta. Kansikuva on lapsuuden lempikirjastani Vaan kuinkas sitten kävikään.

Kalentereitakin on jo kaksin kappalein ensi vuodelle. Myyrä seinälle ja Paolo Coelhon Rohkeus sitten muihin tarkoituksiin. En oikeastaan perusta kauheasti Coelhon jutuista, mutta kalenterin on kuvittanut suuri idolini Catalina Estrada. Tuntui vähän tyhmältä ostaa ensi vuoden kalenteri jo syyskuussa, mutta heidän viime vuotinen kalenterinsa oli joulun alla myyty loppuun, eikä sitä saanut enää mistään. Ajattelin että tällä kertaa hyvissä ajoin.

Sitten nappasin mukaan vielä kaikkea tarpeellista, niin kuin kyniä, terottimia ja liimaa. Sekä pastelliliidut. Haaveilen että ainaisen photarin ja illustratorin lisäksi saisin joskus tehtyä ihan vanhanaikaisesti käsin.

Eikä siinä vielä kaikki. Tänään tuli postissa hieno retropeili Sukilta Varpunen-blogista. Hänellä on pieni kirppis käynnissä, käykää kurkkaamassa, jos ette ole jo käyneet. Itse himoitsen sieltä vielä biljardipalloja ja mallinuken päätä, mutta tilanpuute ja pikkutuholainen hillitsevät shoppailuvimmaa. Sukin blogi on muutenkin aivan ihana ja tutustumisen arvoinen, sinne vaan katselemaan jos ei ole ennestään tuttu :)

Sunday, September 13, 2009

Pieniä kurkistuksia

Viime päivät ovat menneet kuumeillessa ja työkiireissä. Blogin- ja kodinhoito ovat jääneet aivan retuperälle. Tulin nyt pikaisesti päivittämään kuulumiset. Seuraavaksi on vuorossa koirankoulutusta ja makuuhuoneen siivousta. Lupasin Panulle raivata alakerran makuuhuoneen aka. Panun musiikkihuoneen pahimmista rojuista, että Panu pääsee soittamaan rumpuja tai kitaraa kun haluaa. Tällä hetkellä täytyy ensin löytää rummut vaatekasojen alta.

Kuvassa huuto.netistä löytynyt vaatekaappi. Saimme vihdoin kannettua sen paikoilleen olohuoneen nurkkaan. Sohvan päällä pilkistää "kultainen" kehys, joka löytyi Muhokselta kirppikseltä.

Kuisti siistiytyi myös hiukan. Heivasin ylikasvaneet orvokit kompostiin. Ensi kesänä vien orvokit suoraan pihalle, kuistilla ne alkoivat muistuttaa amppeliköynnöksiä kun roikkuivat niin pahasti.

Thursday, September 3, 2009

Kahvipurkkien uusi kuosi

Meillä on iso kasa metallisia illy-kahvipurkkeja lojumassa nurkissa. Olen jo pitkään miettinyt, mitä niille keksisi, jotta ne saisivat jatkaa elämäänsä. Tämän keskustelun ja löytämieni Papayan papereiden inspiroimana päätin päällystää ne paperilla ja decoupage-lakalla. Kuulemma myös tavallinen sisälakka käy, mutta meillä ei ollut sitä ja decoupage-lakan löysin helposti askartelukaupasta.

Ohjeet poimin Kesä T.i.l.a.sta, mutta jos joku ei sattunut sitä näkemään, kertaan ne vielä täällä.

Ja mitä sitten tarvitaan?

1. Paperia tai kangasta
2. illy-kahvipurkki tai vastaava
3. decoupage-lakkaa, minä käytin kiiltävää
4. sakset
5. vesivärisivellin
6. askarteluveitsi (ei pakollinen)
7. viivotin

Mittaa ensin paperista sopivan kokoinen kappale purkin leveimmän kohdan ympärille.Illyn mitat ovat 11,4 x 29 cm. Piirrä kantta mallina käyttäen pyöreä pala kannen päällystämiseksi.

Levitä lakkaa ohut kerros muutaman sentin matkalta purkin kylkeen. Se on aluksi valkoista mutta kuivuessaan muuttuu kirkkaaksi. Minä laitoin aluksi liian paksusti ja paperi venyi ja kupruili. Jotkut kuprut oikaistuivat lakan kuivuttua, mutta ensimmäiseen versioon jäi niitä silti aika paljon.

Aseta paperi paikoilleen ja silitä tasaiseksi. Jatka aina muutaman sentin pätkä kerrallaan.

Kannen voi tehdä kerrallaan.

Ylimenevät paperit voi leikata pois askarteluveitsellä. Niitä voi myös taitella reunojen yli ja kiinnittää lakalla.

Kun lakka on kuivunut, lisää päälle vielä useampi kerros. Näin purkki kestää kevyttä kostealla pyyhkimistä. Täysin vedenkestävä siitä ei näillä keinoin tule.

Sitten purkit voi mallailla miehen korjaamaan komuutin yläosaan :)

Komuuti vaatii vielä kevyttä nikkarointia, mutta en voinut vastustaa pientä testailua. Lasit pitää laittaa ja rapsutella valkoisia lateksimaaleja pois. Kellarissa odottelee jo purkki valkoista pellavaöljymaalia yläosan sisuksiin.

Olipas muuten melkoinen tuuri. Komuutin etuosasta puuttui rima ja takaa yksi lauta. Harmittelin, että siihen pitää laittaa uutta puuta ja maalata koko komeuden päälle. Mutta Panu löysi pihalta kompostin takaa puulevyn, joka oli maalattu juuri samalla turkoosilla ja sitten päälle valkoisella lateksilla. Kyllä tuon paikatun kohdan erottaa jos katsoo tarkkaan, mutta taidan silti tykätä komuutista tuolla lailla. Ei tarvi maalata ulkopuolta uusiksi, ainakaan vielä.