Ihana method

No niin, olen armoton mainonnan orja ja täysin altis vaikutteille. Mutta kun näin ihania methodin purnukoita täällä, täällä ja vielä täälläkin, en voinut enää vastustaa. Niimpä kipaisin katsomaan, löytyykö meidän Kärkkäiseltä näitä kaunokaisia. Ja löytyihän sieltä!

Ainoa mitä enää kaipaisin, on methodin tiskiaine. En tiedä onko heillä sellaista, mutta ainakaan Kärkkäisellä en nähnyt.



I'm in love with the sweet method soaps and cleaners.

Nettishoppailua!

Löysin täältä aivan ihanan nettikaupan, pakko hehkuttaa. Oikeastaan aluksi ihastuin hänen flickr-kuviinsa, ja sitä kautta eksyin shoppailemaan. Kauppa oli täynnä kaikkea ihanuutta, ja paketti oli niin huolella laitettu. Mukaan tuli kaikkea ihanaa pientä ekstraa, niin kuin tuo pikku bambi.

Ja kyllä, tiedetään, naiseksi joka on ostokiellossa, shoppailen aika paljon. Mutta nyt se on loppu. Ainakin siihen asti että saan veronpalautukset (hih!).



I found the most wonderful online shop. Most of you probably know her already, but to me it was new. I'm talking about All the luck in the world (ATLITW). What first drew me in was her amazing photos on flickr. Then I found the shop full of gorgeous vintage and handmade things. If I could I probably would have emptied the whole shop, but luckily to the rest of you, I'm not that rich.

Mansikin perhe

Mansikki + Honda

Tänään Mansikki palasi ensimmäistä kertaa lapsuudenkotiinsa meille tulon jälkeen. Mansikin veli Honda ja Mansikki löysivät heti yhteisen sävelen. Minusta näytti, että Mansikki tunnisti kotikontunsa, ihan niin kuin se olisi taantunut pikku pennuksi kun säntäili niin riemuissaan ympäri pihaa. Mansikin äitikin otti Mansikin vastaan yllättävän hyvin, vaikka ei yleensä suvaitse vieraita koiria reviirillään. Ehkä sekin tunnisti vielä tyttärensä, Mansikki kuitenkin tuli meille vasta 12-viikkoisena.

Today Mansikki met with her mother, father and brother Honda. This was the first time she visited her childhood home (well, she's still child, but early childhood anyway) since she came to us. Looked like she was a little puppy again.



Laitoin vähän joulukoristeita keittiönpöydälle. Saa nähdä kauanko koiruudet antavat niiden olla siinä.

Little more christmas decorations in the kitchen. I'm afraid Mansikki won't let me have them there for long though. She might want to eat them.

Vähän tunnelmointia

Olen hetken aikaa tuskaillut joulukoristeiden vuoksi. Haluaisin kauheasti tuoda joulutunnelmaa kotiin, mutta remontti ja Mansikki vähän hidastavat. Kuusta emme ainakaan saa tänä vuonna. Pöydille ei voi jättää mitään valvomatta eikä ikkunoihin tai seinille pysty ripustamaan mitään alle 1,5 metrin korkeuteen. Haastetta piisaa siis :) Erityisesti kaipaan valoja, jouluvaloja tai kynttilöitä.

Eilen kuitenkin onnistuin vähän tunnelmoimaan. Löysin kaapista peurakynttilät ja kristalleja. Ne pääsivät vanhalle tarjottimelle tuikkujen kanssa. Peuroja en raaski polttaa!



K-Raudasta ostettu ale-lyhty sopii keittiön uusiin väreihin. Kai sekin on vähän jouluinen, vaikka ei ihan perinteisissä väreissä liikutakaan.

I've been dying for some christmas decorations, especially lights. But with the ongoing renovation and our puppy it's a bit challenging to say the least. Yesterday I found my old deer candles and some chrystals and put them on a vintage tray with some tea lights. And I think the green lantern looks nice with the new kitchen colors, even if it's not the traditional christmas color. It's just nice to have a little extra light, especially since it's so dark here this time of the year.

Pientä edistystä ja katkaisijoita etsitään

Keittiössä on tapahtunut pientä edistystä. Yläkaapit on maalattu muutamaan otteeseen, ovet turkoosilla ja sisukset pinkillä. Tarkoitus oli maalata alakaapit ja kaakelit, mutta kaakelit ovat nyt tarkkailun alla, niistä löytyneen kasvuston vuoksi.

Progress in the kitchen. I painted the upper cabinets pink and turquoise. Still a lot of painting to do :)

Tällä hetkellä työn alla on myös sähköjen vetäminen. Meillä on monenlaatuista valonkatkaisijaa, uutta ja vanhempaa. Haluaisimme vaihtaa uudemmat tällaisiin vanhemman mallisiin, mutta mistään ei tunnu löytyvän oikean mallisia. Olemme kyselleet läpi kaikki mahdolliset paikat, jotka vain suinkin olemme keksineet.

Niimpä käännyn nyt teidän puoleenne, ihanat lukijat :) Jos teillä sattuu pyörimään nurkissa ylimääräisiä kuvan mallisia katkaisijoita, tai tiedätte jonkun jolla on, me olisimme halukkaita ostamaan niitä. Jos näin hienosti sattuisi käymään, minulle voi laittaa sähköpostia, osoite on profiilissa.

Niin ja vielä, suklaamarengilla on aivan megasuloinen jouluisa arvonta blogissaan. Käykääpä kurkkaamassa!

Viime viikonloppuna minulla oli paljon aikaa ajatella, ja niimpä ajattelin paljon sisustamista. Meillä on hyvin pitkälle meneviä suunnitelmia keittiön suhteen. Osa kaapeistakin on jo kellarissa odottamassa kunnostamista. Mutta koska Mansikki on tuollainen pieni tuholainen, keittiöremontti saa odottaa ainakin ensi kesään.

Mutta avohyllyjä en jaksa odottaa ensi kesään! Purkkejakin on jo iso kasa odottamassa. Niimpä Panu poisti parista kaapista ovet. Aion maalata niitten sisukset ja loppujen kaappien ovet. Raporttia seuraa, kun on lisää näytettävää.



Last weekend I was home sick and I had plenty of time to think. So I thought a lot about our home and especially the kitchen. We have a lot of plans for the kitchen, and even some of the furniture ready just waiting to be restored. But with the puppy eating everything that's going to have to wait. But I wanted a quick face lift hopefully to cheer us up a bit.

So I got some pink and turquoise paint, got rid of some cupboard doors and moved all the stuff from the kitchen cabinets to the living room. Pretty soon we should have a brand "new" kitchen, stay tuned :)

Seitsemän asiaa

Meidän piti mennä tänään siskonpojan synttäreille, mutta makaankin kotona kuumeessa. Saa nähdä mikä influenssa tästä vielä puhkeaa. Makoillessa on kuitenkin aikaa miettiä haastetta, jonka olen saanut jo useammalta blogisiskolta, viimeksi harmaan arjen selättäjältä Outilta. Tässä siis seitsemän asiaa minusta, jota ette (ehkä) tienneet vielä.

1. Inhoan tiskikoneita, en kerta kaikkiaan osaa täyttää niitä. Muutaman kerran olen yrittänyt yllättää miehen iloisesti hoitamalla tiskit, mutta ne kerrat ovat päättyneet onnettomasti.

2. Tykkään ripustaa pyykit kuivumaan värijärjestyksessä. Viime aikoina (miehen kanssa asuessa) se ei vain ole enää niin hauskaa, kun suurin osa pyykistä on mustaa.

3. Koirankoulutus on minusta tosi kivaa. Kävimme Mansikin kanssa pentukurssin ja se oli niin hauskaa, että aloitimme vähän aikaa sitten tokon. Treenaus myös hillitsee Mansikin tuhoamisvimmaa, joten olen hyvin motivoitunut koirankouluttaja ;)



4. Meillä on viime aikoina ollut paljon surua ja huolta mutta olemme sopineet miehen kanssa, että kirjoitan blogiin vain pinnallisista asioista. Se sopii minulle hyvin, sillä blogimaailma on mukava pakopaikka arjesta. Saan uskomattoman paljon voimaa ja hyvää mieltä kommenteistanne ja ihanista blogeistanne.

5. Laitan ruokaa lähes ainoastaan koirille. Meillä koirat syövät paremmin kuin ihmiset. Joskus pöllimme koiranruokia kun ne houkuttavat enemmän kuin omat.

6. Pelkään hammaslääkäriä. Minulla on puoliksi puhjennut viisaudenhammas, joka pitäisi poistaa, koska se vihoittelee vähän väliä. Olen lykännyt poistamista jo parin vuoden ajan.

7. En olisi uskonut vuosi sitten kun aloittelin blogia, kuinka ihanaa bloginpitäminen on.

Tämä haaste on tainnut kiertää jo melkein kaikki blogit. Mutta jos et ole vielä tehnyt sitä, nappaa mukaasi!

Ja voittaja on...

Arvonta on nyt suoritettu. Onnettarena toimi tällä kertaa Mansikki ja virallisena valvojana herra Roskiskatos. (Hieman näytettä miehen huumorintajusta ;))

Ja voittaja on Villisilli. Laita minulle sähköpostilla yhteystietosi ja kumman tauluista haluat. Osoite löytyy profiilistani.

Osallistujia oli taas hurjan iso määrä. Kiitos kaikista kommenteista ja kehuista, ihana lukea niitä. Kauheasti tuli taas aivan uusia blogeja, en ole vielä ehtinyt edes käydä kaikissa vierailulla.

My husband sees (and makes) faces even more than I do.

Tapettimietintöjä

Olin ajatellut tapetoida minikeittiön seinän eteisestä ylijääneellä tapetilla. Lokakuun Deko-lehdessä oli kuitenkin aivan ihania Tapettitehdas Pihlgren ja Ritolan tapetteja. Niimpä kirjoitin heille ja pyysin näytepaloja. Ja ne tulivat samantien! Nyt olen aivan rakastunut vaaleanpunaiseen Daaliaan. Se sopii minikeittiön ja viereisen makuuhuoneen väreihin kuin nappi silmään. Sain jo Panunkin suostumaan suunnitelmien muutokseen. Vielä kun olisi aikaa tapetoida.

Panu bongasi aivan mielettömän sivuston, Museoviraston tapettitietokannan. Siellä on tapettinäytteitä 1700-luvulta eteenpäin. Vähän aikaa ehdin surffata ja löysin jo yhden tapetin 60-luvulta, jota on meillä työhuoneessa. Kuvan tapetti on Oulusta Jurveliuksen talosta. Minusta se on aivan ihana, voisin laittaa meillekin :)

Arvonta-aika on päättynyt, arvonta seuraa pikapuoliin!

Trying to decide wallpaper for the minikitchen. I think we'll go with the pink Daalia.