Puuroa vai liisteriä?

Vehnäjauhon keittäminen liisteriksi on mielenkiintoista puuhaa. Aina ei tiedä tekeekö puuroa vai liisteriä. Väri ja tuoksu muistuttavat mannapuuroa, mutta jospa tuo liiman kanssa pitäisi pahvit seinillä.

Bird Rider ja Miss Bunny

Uusimpia Etsy-löytöjäni on ihastuttava taiteilija Sarah Ogren. Hän tekee paitsi kollaaseja myös koruja. Mukaani tarttui Miss Bunny -rintaneula ja Bird Rider -naulakko. Miss Bunny olisi ollut myös riipuksena, mutta ihastuin rintaneulan pikku pääskyyn.

Bird Rider oli hieman häiriintynyt, mutta pääsi silti meidän keittiöömme.

Lisää toivoa

Kaukokaipuu

Huurrekuvat jatkuvat. Luovassa lauantaissa on tänään aiheena kaukokaipuu. Jos emme olisi ostaneet taloa, reilun kuukauden päästä suuntaisimme häämatkalle. Mutta en todellakaan valita, uusi koti on aivan ihana. Vaatii vain vähän työtä.

Toivo II

Klikkaa kuva isommaksi

Jotain tällaista olin alunperin ajatellut Luovan lauantain toivoon. Nyt kun Panu on ollut päivän viettämässä polttareitaan, minulla on ollut hyvää aikaa nörtteillä. Tuntuu uskomattomalta, että Panu on viettämässä polttareitaan, koska me ollaan menossa naimisiin. Sitä on vieläkin jotenkin vaikea käsittää.

Kuistilla

Blogini on viime aikoina ollut pelkkää valokuvausta ja häitä. Syy on siinä, että remontti etenee aika hitaasti, eikä siltä saralta ole ollut kauheasti näytettävää. Nämä kuvat eivät ole oikeita polaroideja, vaan poladroideja, kun en koko ajan raaski olla räpsimässä sillä. Nykyinen kamerani on Polaroid Sun 660 Autofocus, mutta haaveissa siintää SX-70. Ja sitten pitäisi vielä oppia kuvaamaan näin hyvin... Voih...

Kutsut

Hääkutsut saatiin viiimein lähetettyä viikko sitten. Suuri paino lähti rinnalta, kun sain ne matkaan. Muutenkin kaikki alkaa olla jo selvää. Puvut on, pappi on, dj löytyy, kampaaja ja meikki on varattuna. Häämusiikki on vielä mietinnässä ja bändi puuttuu. Jotenkin en sitä osaa stressata niin paljon, mikä on yllättävää. Olen kauhea stressaaja. Vielä on jäljellä paljon käytännön tekemistä, mutta se tuntuu helpommalta, kun suuret asiat on hoidossa.

Suunnittelin kutsut itse, Panun avustuksella tietysti. Painatimme ne digipainossa. Kuoret on Sinellistä. Alunperin halusin ruskeita ekokirjekuoria, mutta ne olivat loppu varastosta juuri sillä hetkellä. Postimerkit ovat itse suunniteltuja omakuvapostimerkkejä.

Lisää vanhoja kuvia

Vanhojen kuvien villitys ei ota helpottaakseen. Löysin muutaman mutkan kautta jutukkeen, jolla saa valokuvat vanhennettua Photoshopissa.

Kuva on viime kesältä, kun opetimme Murulle veneilyä. Kuvan ottohetkellä kaikki on vielä hyvin. Mutta kun menimme syvemmille vesille ja Murun jalat eivät enää yltäneet pohjaan, Muru hätääntyi ja yritti kiivetä laidan yli veneeseen. Aika reppana se oli, kun etutassut olivat veneessä ja loppukoira roikkui ulkopuolella. Ei kai siinä muu auttanut kuin palata rantaan ja ottaa Muru kyytiin. Veneessä se tykkäsi olla, katseli rauhallisesti maisemia.

Toivo

Aloin leikkiä uudella polaroidilla ottamillani kuvilla ja samalla syntyi vastaus Luovan lauantain haasteeseen Toivo.

Polaroid

Voi onnea, sain ihka oikean, toimivan Polaroid-kameran! Tässä ensimmäiset ottamani kuvat. Salamaa en saanut vielä toimimaan enkä jaksanut etsiä käyttöohjeita netistä kun olin niin innoissani. Malttaisinkohan olla räpsimättä kaikkea filmiä kerralla... ehkä... :)

Lisäys: nyt salamakin toimii.

Hää- ja muutakin shoppailua

Häävalmistelut edistyvät. Eilen löytyi morsiusneidolle kengät sekä hiuskoristeita hänelle ja kukkaistytöille. Lisäksi löysin itselleni uuden laukun, olen etsinyt sopivaa jo pitkään. Uusi laukku on Globe Hopelta (niin kuin entinenkin) ja se on nähnyt maailmaa armeijan takkina ja vintage-pitsinä. Parannus entiseen laukkuun on se, että tässä on monta taskua, niin ettei yhden asian kaivamiseen kulu puolta tuntia.

Origameja

Kukkien taittelu oli niin mukavaa, että rohkaistuin kokeilemaan origamikurkien tekemistä. Löysin netistä paljon ohjeita, mutta monet olivat aika epäselviä. Kuvallisia ohjeita oli vaikea hahmottaa, mutta löysin video-ohjeet, joita seuraamalla taittelu onnistui. Viidennen kurjen osasin tehdä jo ilman ohjeita. Ehkä joku muu tajuaisi paremmin, mutta olen vielä aivan aloittelija. Tai sitten muuten vain hidas...

Ylempi kurki ei ole minun tekemäni. Olin vuosia sitten kesätöissä torilla myymässä mansikoita. Yksi japanilainen tyttö jäi juttelemaan kanssani pitkäksi aikaa ja taitteli sen minulle. Se taisi olla ensi kosketukseni origameihin.

Kun makuuhuone valmistuu, ajattelin väsätä sinne yhden jutun, johon tarvitsen kurkia. Mutta kerron siitä lisää myöhemmin.

Punainen

Itkis ja Sussu ovat esitelleet punaisia hiuksiaan ja saaneet minutkin haikailemaan niitten perään. Kuva on otettu vajaa vuosi sitten, kun minulla viimeksi oli. Hehkuvasta väristä voi päätellä, että hiukset on vasta värjätty. Suurimman osan ajasta ne olivat enemmänkin hailakanpunaiset, koska väri haalistuu niin nopeasti. Punaiset hiukset myös sotkevat kaiken, pyyhkeet, tyynyt, kylppärin seinät.

Jotenkin tahdon nyt unohtaa kaikki punaisten hiusten huonot puolet ja palata niihin. Häihin asti täytyy pysyä luonnontilassa ja kasvattaa hiuksia, mutta ehkä häiden jälkeen... Pitäisiköhän leikata hiukset lyhyiksi ja värjätä punaiseksi?

(Pahoittelen huonoa kuvanlaatua, se on otettu kamerakännykällä.)

Omppu

Tällainen kookygemsin omppusormus tarttui mukaani, kun etsin luonnoskirjaa. Vähän arvelutti, olenko liian vanha käyttämään noin isoa ja muovista, mutta myyjä vakuutti etten tietenkään ole. Mikäs siinä sitten :) Lapaseen sitä on kyllä aika vaikea saada mahtumaan.

Nuutinpäivä

Nuutinpäivä tuli ja on jo melkein mennyt, mutta meillä jatkuu joulu. Kuusta en saanut, mutta haimme metsästä havuja kimpun ja koristelin sen. Ehkä sitten viikonloppuna joulu siivotaan meiltä.

Kauralyhde tuli ostettua kun vanhempi herrasmies kaupitteli niitä ovelta ovelle. En raaskinut kieltäytyä, eikä hintakaan ollut päätähuimaava, 3e. Ihan hyvin se olohuoneen nurkkaan minusta sopii ja samalla vanha peltisanko sai käyttöä.

Opettelin muuten viimeinkin valkotasapainon säätämisen. Nyt kun näen eron kuvissa, en tajua miksi en kaivanut manuaalia esiin jo paljon aikaisemmin.

IF: contained

click image to enlarge

Satunnaista

Sain Sarilta haasteen kertoa kuusi satunnaista asiaa itsestäni. Tässä näitä nyt tulee.

1. Värit - rakastan värejä ja kaikkea värikästä. Pitkäaikaisia suosikkejani ovat punainen, vihreä ja turkoosi eri muodoissaan. Sinisestä en ennen tykännyt ollenkaan, se oli minusta maailman tylsin väri, mutta nykyään olen huomannut ostavani sinisiäkin vaatteita. Ja haaveilen koboltinsinisistä laatoista keittiöön.

2. Piirtely - piirtelen aina jos minulla on kynä ja paperia edessäni. Pienenä piirsin kaikille mahdollisille pinnoille: ostoslistoihin, koulukirjoihin, pulpetteihin, talouspaperille... En yleensä ajattele mitään kun piirtelen, jälkeenpäin saatan katsoa, mitä tuli piirrettyä.

3. Muru - tuli elämääni onnellisten sattumusten ja täydellisen ajoituksen kautta. Niin kuin näköjään moni muukin asia :) En olisi ikinä kuvitellut ottavani saksanpaimenkoiraa, mutta Muru etsi uutta kotia ja tiesin sen aivan ihanaksi koiruudeksi. Kaikki luulevat sitä pennuksi, kun se on niin leikkisä ja suloinen.

4. Remontti - en ole ikinä ennen remontoinut mitään. Jännityksellä odotan, mitä meidän remppaprojektista tulee. Onneksi talo on vanha, kaiken ei tarvitse olla täydellisen viivasuoraa ja siloista.

5. Ratsastus - harrastin ratsastusta lapsena ja nuorena. Teininä se jäi, mutta olen haaveillut, että joskus menisin taas ratsastustunneille.

6. Blogit - minusta on tullut lyhyessä ajassa aivan blogiaddikti.

Ja nyt olisi aika haastaa kuusi ihmistä... Hmm... Haastan Sussun, Nanan, Annin ja Elegian. Siinä ei nyt tullut ihan kuutta vielä, joten jos joku haluaa, voi napata haasteen mukaansa.

Tässä vielä säännöt englanniksi:

1. Link to the person who tagged you.
2. Post the rules on your blog.
3. Write six random things about yourself.
4. Tag six people at the end of your post and link to them.
5. Let each person know they've been tagged and leave a comment on their blog.
6. Let the tagger know when your entry is up.

Operaatio pinkopahvi

Pinkopahvit on kostutettu, liisterit keitetty ja sähköjohdot irrotettu. Nyt on aika käynnistää operaatio pinkopahvin seuraava vaihe: kiinnitys. Jännittää, miten siinä käy. Tämä on ensimmäinen kerta meille molemmille.

Lyhty

Uusi lyhty valaisee pihaa, kun vanha tippui ja hajosi. Ehkä sillekin löytyy vielä käyttöä, sitten kun on joku taso jolle sen voi laittaa.

Pink Attack!

Harhaudun hetkeksi normaalijutuista, koska Lumpuissa ja Lureksissa oli niin herkullinen kampanja. Haasteena on esitellä mitä kaikkea pinkkiä vaatekaapista löytyy. No minullahan löytyy, ja paljonkin. Ja jos Muru edustaisi jotain pienempää ja sirompaa rotua, varmasti häneltäkin löytyisi.

Tässä pientä otantaa pinkistä meillä:

1. Kukkaistyttöjen mekot häihin. Olin aluksi ajatellut valkoisia mekkoja, kun oma puku on niin värikäs, mutta talvella sellaisia ei löytynyt. Pinkki-viininpunainen-yhdistelmä toimii toivottavasti yhtä hyvin, koska omassa puvussani on samansävyisiä kirjailuja.

2. Pinkki-harmaa-ruudullinen toppatakki, johon luonnollisesti kuuluu pinkki hymiöheijastin. Totuuden nimissä täytyy myöntää, että takki on jo hieman rusehtava. En malta pestä sitä koskaan, koska se on aina käytössä. Lapaset sain joululahjaksi Panun äidiltä, ne ovat aivan huiput.

3. Vaaleanpunaiset aamutossut. Oikeastaan Panu sai nämä 30-vuotislahjaksi, mutta olen ominut ne itselleni. Panu saa käyttää karvaturrukkatohveleita.

4. Pinkkejä lapasia ja kynsikkäitä. Niitä löytyy muissakin väreissä, mutta pinkkejä eniten.

5. Vaaleanpunainen kesäasu. Ostin topin ja paidan toissa kesänä yhtä aikaa, vaikka molemmat olivat ihan liian kalliita. Oli vain pakko saada, kun olivat niin suloisia. Sitä paitsi juhlistin ensimmäistä kokopäiväistä työtäni (siis oikeaa, oman alan työtä... aina löytyy syitä shopata). Virtaheposukat eivät oikeasti ole enää käytössä, koska niissä on reiät kantapohjissa, eli vähän nyt lavastin. Pinkki vyö ei todellisuudessa ole vyö vaan joku kantoside tms. jonka pöllin köyhänä opiskelijana koululta. Paljon parempilaatuinen ja kestävämpi kuin ostamani halpisvyöt.

Vaikea näistä on yhtä suosikkia nimetä, ja monta hyvää jäi vielä tämän otannan ulkopuolellekin. Ehkä ykköseksi voisi kuitenkin nostaa Panun äidin kutomat lapaset, ne osuivat niin nappiin.

Yökävelyllä

Ulkona oli kauhean kylmää, mutta kaunista kun kävin Murun kanssa pihalla.

Vuonna 2009

... on kitattu, hiottu ja maalattu lattiaa, ommeltu verhoja, leivottu Murulle lihapullia (testissä vehnätön eli nakiton ruokavalio), nähty kavereita, kyläilty, keitetty vehnäjauhoista liisteriä, tapetoitu sanomalehdillä komeroa ja suunniteltu häitä.

Hääkutsut pitäisi lähettää pikapuoliin, mutta ne eivät ole ihan valmiit. Haluaisin jo paljastaa, millaiset niistä tulee, mutta en voi vielä :) Ja paniikki alkaa iskeä, alle kaksi kuukautta häihin, ja niin paljon tekemättä!