Kotona ja puutarhassa

Olen niin onnellinen kesästä, omasta kodista ja omasta pihasta. Päivällä velä stressasi kaikki kiire ja remontti, mutta kun pääsimme pihalle ja työntouhuun, se kaikki unohtui.

Viimeinen aidanpätkä on nyt paikoillaan. Kun Panu naputteli viimeisiä nauloja, minä tartuin pensassaksiin ja pätkin kuolleita oksia. En ole ennen leikellyt pensaita joten vähän arpapelillä meni. Myöhemmin kesällä nähdään, katkoinko liikaa, liian vähän vai sopivasti.

Nyt ulkona kaikki on valmista Mansikin tuloon, seuraavaksi jatketaan sisällä. Ennen juhannusta to do -listalla vielä: loppujen tapettien irroittaminen porraskäytävästä, seinien kittaus ja hionta, seinien maalaus ja tapetointi, lattian kittaus ja hionta, lattian maalaaminen, ovenkarmien rakentaminen ja oven vaihto.

Wilkintie ja tunnustus

Eilen ihan työn puolesta (en ilokseni) surffailin nettisivuja, ja törmäsin sellaiseen kuin Wilkintie. Tuollaisen letterpress-printin haluaisin Peskimo-printin kaveriksi! Vihjevihjevihje, jos joku mies vaikka haluaisi ostaa minulle synttärilahjan.

Sain Bubblelta tällaisen ihanan tunnustuksen. Kiitos paljon! Haluaisin antaa tunnustuksen eteenpäin kaikille teille ihanille blogisteille, joiden luona ravaan jatkuvasti. Erityisesti haluan ojentaa sen Parolan asemalle, jonka asemankunnostusprojekti inspiroi ja ihastuttaa.

Toistuva teema

Merkintöjä Melukylästä Krisu haastoi minut kertomaan toistuvasta teemasta kuvissani. Haaste kuuluu näin:

Etsi kuvistasi toistuva teema. Toisaalta teema voi olla jokin samantyylinen kohde erilaisissa ympäristöissä, toisaalta sama ympäristö erilaisina tyyleinä tai vaikka samanlaisena toistuva tapa kuvata, rajata, valottaa…

Minä tykkään kuvata

taivasta. Varsinkin niin että alareunassa näkyy vähän maata.

maisemia. Tykkään teollisista maisemista ja varsinkin VR:n varikosta/ratapihasta. Siinä on jotain niin romanttista.

sisustusta ja remonttia.

kukkia ja kasveja. Sisällä ja ulkona.

huomaa kuolavana

tietenkin Murua. Myös Panua, mutta hän ei halua esittäytyä täällä. Itse en tykkää yhtään olla kuvattavana, näytän ihan ihmeelliseltä kuvissa. Siksi viihdyn aina visusti kameran tällä puolen.

Huvilan hengessä ja pihakukkia

Monessa blogissa on jo hehkutettu Huvilan hengessä -kirjaa. Siksi minäkin hoksasin selailla sitä kun oikaisin kirjakaupan läpi. Siinä oli niin valloittavia kuvia, että se lähti samantien kotiin kanssani. Meidän koti ei ole huvila eikä sellaiseksi muutu, mutta silti kirjan huviloita on ihana ihastella ja haaveilla.

Aita on nyt pientä pätkää vaille valmis. Samalla kun Panu naputteli nauloja, minulla oli aikaa ihmetellä pihan kukkia. On kauhean jännää, kun ei yhtään tiedä mitä pihalla kasvaa. En edes erota, mikä on rikkaruohoa ja mikä istutettua. Lemmikit tunnistan (ainakin luulen tunnistavani) ja orvokit tietysti. Muista minulla ei ole tietoa.

Kuvittelin muuten, etteivät lemmikit kasva näin pohjoisessa. Olen nähnyt niitä ennen vain kuvissa ja haaveillut, että olisipa ihana jos meilläkin kasvaisi. Ja nyt niitä kasvaa pitkin pihaa.

Muru valvoo aidan valmistumista. Se taisi tajuta, että sen reviiriä rajoitetaan. Niin kaihoisasti se istui uuden aidan vieressä ja katseli toiselle puolelle.

Eilen ja tänään

On revitty alas eteisen vanhoja tapetteja. Tällainen piristys paljastui naulakkosyvennyksestä. Hassua että se oli tummemmalla maalattu kuin muu eteinen. Mekin olimme ajatelleet maalata syvennyksen tummemmaksi. Siitä tulee tummansininen, muihin seiniin tulee turkoosit lintutapetit.

On ruuvattu naulakko työhuoneen seinään. Perhostaulun olen tehnyt Panulle ja poron niskanikaman joskus harjoitustyönä. Elefanttitaulu on Elisabeth Soulen. Tätä kuvaa katsoessa on tärkeää sulkea silmänsä tapetilta ja varsinkin boordilta. Tilalle voi kuvitella turkoosiksi maalatun seinän (taidan rakastaa turkoosia).

On moikattu Mansikkia. On se vaan niin suloinen. Eipä siitä sen enempää :)

Viikonloppuna on luvassa aidanrakennustalkoot. Toivottavasti sää ei olisi tätä sade/ukkossäätä kuin tänään.

Mukavaa viikonloppua!

Sisustusta ja sohva make-over

Tilasin perjantaina Lundagårdista (kiitos vinkistä Parolan asemalle) Televerketin puulaatikon ja kolme vatia. Tänään ne jo olivat täällä. Lundagårdissa on kaikkea muutakin ihanaa, jota voisin tilata mutta yritän hillitä itseni, toistaiseksi. Kesäkuussa meillä on tarkoitus käydä mummolassa ja se on melkeimpä matkan varrella eli pääsen ihan paikan päälle.

Olohuoneen sohva sai uuden lookin. Minulla on sohvaan kiivas viha-rakkaussuhde. Se ei sovi tänne oikein mitenkään päin noin niinkuin ulkoisesti. Mutta se on ihanan iso, siihen mahtuu helposti kaksi ihmistä köllöttämään. Siksi se on säästynyt kierrätykseltä ainakin toistaiseksi. Koska en mukavuussyistä voi vaihtaa sohvaa haluamaani vanhaan sohvaan, päätin tuunata sitä vähän. Poistin puolet sohvatyynyistä ja heitin päälle mummolta saadun päiväpeiton ja vanhoja tyynyjä. Ei tuo nyt ihan sellainen ole kuin haluaisin, mutta parempi kun entinen.

Tänään saatiin myös eteisen tapetit, kohta pääsee tapetoimaan.

Neljä asiaa

Pellon pientareella haastoi minut kertomaan neljän sarjoja itsestäni.

"Tee siis näin: poista minun vastaukseni ja korvaa ne omillasi. Haasta haasteeseen mukaan 4 blogiystävääsi. PIDÄ HAUSKAA!"

Tässä tulee...

Neljä työtä, joita olen elämäni aikana tehnyt:
Torimyyjä
Vaatekaupan myyjä
Suunnittelija
Graafinen suunnittelija

Neljä televisio-ohjelmaa, joita tykkään katsella:
Hienosti hihnassa
Frasier
Suomen huippumalli haussa
Sisustus-, remppa- ja puutarhaohjelmat

Neljä paikkaa, joissa olen ollut lomalla:
Dubai
Lontoo
Barcelona
Kauhajoki


Neljä internet-sivua, joilla käyn melkein päivittäin:
Bliss
Design*Sponge (ja muut blogit, mutta nämä päivittyvät joka arkipäivä)
Iltalehti
Eri sähköpostit

Neljä lemppariruokaani ovat:
Pottumuusi
Intialainen ruoka
Tomaatti-mozzarellasalaatti
Panun tekemä pihvi ja valkosipulivoi

Neljä paikkaa, jossa olisin mieluummin nyt:
Kotona peiton alla suklaata syömässä / nukkumassa
Maalla ja Muru saisi juosta viipottaa vapaana, mielellään Mansikki olisi jo mukana
Jossain aurinkoisessa ja lämpimässä paikassa (ei liian kuumassa)
Omalla pihalla, jos aurinko paistaisi

Neljä blogiystävää, jotka haastan mukaan:
Ilona
Sari
Nana
Sussu

Mansikki on...

kuvissa Mansikki ja veljet

... älykäs. Se on oppinut, että kun emäntä lähtee kasarin kanssa ulos, silloin ruokitaan kaukaasianpaimenkoira Hukkaa.

... rohkea. Kun Hukalle viedään ruokaa, Mansikki vipeltää häntä heiluen Hukan häkkiin ja ruokakupille. Sitä ei yhtään arveluta popsia itseään kymmenen kertaa isomman laumanvartijakoiran ruokia sen nenän edestä.

... kova puremaan. Kun uusi omistaja pahaa aavistamatta istui lattialla, Mansikki syöksyi selän takaa ja iski hampaansa paljaana vilkkuvaan jenkkakahvaan.

... hyvä lepyttelemään. Kun uusi omistaja kiljaisi hyökkäyksen yllättämänä eikä lämmennyt Mansikin leikkiehdotuksille, Mansikki tuli syliin makaamaan, heilutti häntäänsä ja katsoi silmiin niin viattomasti, niin valloittavasti, ettei uusi omistaja voinut olla heltymättä.

Lisää kuvia ja juttua Mansikista perheineen täällä.

Lattiamaaliongelma

uutta ja vanhaa

Eteisen ja portaiden muovitapetit ovat irronneet aivan yllättävän helposti. Suurin osa irtosi ihan vain repimällä, suurina palasina. Osa on pitänyt kostuttaa tapetin irrottamiseksi. Samalla ratkesi se, mitä tehdään seinille, joihin ei tule tapettia. Alta löytyi vanha maalattu pahvi. Samanlainen on keittiön seinässä. Minusta sen pintakuviot ovat kauniita, enkä halua peittää sitä millään.

Ainoa ongelma ovat kuvissakin näkyvät kitatut läntit, joilla on paikkailtu kolhuja. Myös nurkat ovat valkoisen pakkelin peitossa. Täytyy keksiä keino saada ne tasaisiksi. Ne ovat siis kauhean säröiset. Muutenhan en usko, että seinässä näkyvät epätasaisuudet kauheasti haittaavat, ne kuuluvat vanhan talon henkeen.

Seinät aiomme maalata pellavaöljymaalilla (samanvärisellä kuin paljastuneet seinät). Lattiaan suunnittelimme vaaleanharmaata Permoa. Mutta nyt olen lukenut paljon lautalattian maalaamisesta pellavaöljymaalilla ja pääni on ihan sekaisin. Ilmeisesti lattiankin voi maalata pellavaöljymaalilla ja se olisi hengittävämpi kuin Permo. Osa suosittelee lakan lisäämistä maaliin kestävyyden parantamiseksi, osan mielestä se poistaa hengittävyyden. Joidenkin mielestä lautalattia hengittää laudanraoista, vaikka sen maalaisi Permolla. Nyt en enää tiedä, mitä ajatella. Olisi kiva tietää, millä lattia on alunperin maalattu ja maalata se sillä, koska se on kestänyt hyvin jo yli 50 vuotta.

Kurjet

Minulla on ollut kauhea kiire töissä, ylitöitä, ylitöitä. Ja remppaakin olisi tehtävä. Silti eilisiltaa vietettiin meillä askarrellen ja Euroviisujen semifinaaleja seuraten. Tein aikaa sitten origamikurkia, jotka viimein pääsivät täyttämään tehtävänsä. Raahasin sisälle ison pihalta löytyneen oksan ja laitoin AIV-pulloon. Sitten ripustin kurjet ja kristalleja roikkumaan oksilta. Aika japanilaishenkinen siitä tuli. Nyt tekisi mieli tyhjentää olohuonetta rojusta, että tulisi paremmat feng shuit.

Vintin kätköistä

...on löytynyt kaikkea kivaa lapsuuden omaisuutta. Papalta synttärilahjaksi saatu siili, tonttu ja kilpikonna, koivu ja tähti -lautanen...
Voi mitä muistoja niihin liittyy.

Äitienpäivä ja aitan aarteita

Vietimme äitienpäivää Panun äitillä (oma äitini asuu aika paljon kauempana). Samalla pengoimme aarteita aitasta, puojista (opin sanan tänään) ja vintiltä. No oikeasti minä en uskaltanut vintille, mutta Panu sai penkoa. Sieltä löytyi ihania vanhoja huonekaluja, voisin ottaa ne kaikki meille. Panun isän mummon veli on tehnyt niistä suuren osan. Valitettavasti moni on jo sen verta huonossa jamassa, etten tiedä voiko niitä enää kunnostaa.



Nämä kaunottaret lähtivät meille kotiin. Isommasta naulakosta on levy kostunut ja halkeillut aika pahasti. En tiedä pitäisikö se vaihtaa. Toisaalta pidän siitä tuollaisenakin.

Lääkettä pahempaankin närästykseen.