Tapettia ja vanhaa sinkkiä

Innostuin eteisen tapetoinnista niin paljon, että nyt tekisi mieli laittaa tapetit joka seinään. Järjen ääni käskee kuitenkin hillitsemään, joten tapettikäsittelyn saa näillä näkymin vain toinen makuuhuone aka. Panun musiikkihuone.

Tilasin Tapettitalosta pari näytepalaa. Kirsikkapuusta olen haaveillut pitkään, mutta se on kuulemma tyttömäinen. Tuo toinen on William Morrisin tyyliin. Olen haaveillut myös William Morrisin Compton-tapetista, tuo on samanhenkinen. William Morrisin tyyliin taitaa viedä voiton, koska Panu äänestää sitä ja myöskin koska se sopii hyvin yhteen eteisen lintutapetin kanssa. Musiikkihuoneeseen tulee tuo iso valkoinen Englannista peräisin oleva vaatekaappi, joka näkyy taustalla, joten englantilaistyylinen tapetti ei varmaan siksikään ole hassumpi.

Ja pihan vanhan sinkin kokoelma on karttunut yhdellä kastelukannulla. Haluaisin vielä toisen, jossa on sellainen iso nokka.

Työhuone melkein valmis

Loma on ahkeroitu työhuoneen kimpussa aina kun koirat ovat antaneet. Nyt se alkaa olla melkein valmis. Lattialle täytyy jossain vaiheessa tehdä jotain, mutta se saa odottaa. Listatkin puuttuvat vielä, mutta halusin silti kantaa huonekalut sisään. On ollut niin kova ikävä kunnon näyttöä.


Niin kuin joskus aikaisemmin mainitsin, löysin uusimman tapetin alta neljä kerrosta tapettia. Rapsuttelin palan vanhinta ja toiseksi vanhinta näkyviin ja kehystin sen Panun lapsuudenkodista löytyneellä vanhalla ikkunalla. Poronsarvet löytyivät vintiltä. En ollut aivan varma ovatko ne minusta hienot vai kuvot. Mutta pienen tuunauksen ja parin maalikerroksen jälkeen olen alkanut tykätä niistä. Panu leikkasi niille puusta taustan, jonka maalasin samalla valkoisella.


Vintiltä löytyi vanha ilmoitustaulu. Maalasin kehykset valkoiseksi ja Panun avustuksella (olen itse toivottoman huono kaikessa tuollaisessa!) liimasin siihen palan vanhaa kimonoa, jonka isäni toi minulle tuliaisiksi joskus pienenä. Vähän kyllä hirvitti leikellä sitä. Olen kauhean huono luopumaan mistään. Mutta toisaalta näin se on paljon paremmassa käytössä kuin kaapin pohjalla lojumassa.


Tässä vielä vanha senkki muuttuneessa ympäristössä.

Pihalla

Anoppi kävi tänään kylässä ja mikäs sen parempi hetki mallailla anoppilasta tuotuja aarteita pihalle. Kauaa emme ehtineet niistä nauttia, kun jo alkoi sataa. Kaatosadetta ja tummia pilviä uhmaten räpsäisin kuitenkin pari kuvaa.

Elämää Mansikin kanssa

Joskus on vaikea käsittää, miten tämä koira...

...voi olla sama kuin tämä koira.

Anoppilan aarteita

Torstaina vierailimme anoppilassa ja haimme ladosta huonekaluja kunnostettavaksi. Ukkoskuuro pääsi yllättämään kesken lastauksen. Minä ja Panu pidimme sadetta kärryn kuomun alla, Muru ja Mansikki kärryn alla. Tämä oli Mansikin ensimmäinen ukkonen. Se oli ihan päällä, joka puolella jyrisi. Mansikki säikähti ensimmäistä jyrähdystä, mutta sen jälkeen ei välittänyt enää yhtään. Se on niin rohkea, minua pelotti varmaan enemmän.

Sininen taso tulee keittiöön, kun saamme sen ja keittiön kuntoon. Turkoosi komuuti on minusta todella kaunis. Toivottavasti osaamme laittaa sen kuntoon. Alaosa on suht hyvässä kunnossa, mutta yläosa vinksottaa melko lailla ja siitä puuttuu palasia.

Vihreä pirtinpenkki ei minusta tarvi muuta kuin kunnon pesun, se on hieno sellaisenaan.

Kirppareita ja remonttia

Kävimme eilen tilaamassa listoja ja paneeleja ja samalla käväisimme parilla kirppiksellä. Huomaa heti hinnoissa, kun lähtee kaupungista vähän kauemmas. Mukaan lähti sinivakoinen kuppi 10 sentillä (!) lautanen ja sieväilyastiasto viidelle (4e).

Taustalla näkyy työhuoneen nykytilanne. Tasoitamme seiniä minkä koirilta kerkiämme. Yhden seinän maalasin jo testiksi vaaleammalla turkoosilla. Se on seinässä paljon kirkkaamman ja karkimman näköinen.

Saunassa

Minä opettelin tänään sitomaan vihdan. Ulkoisesti siitä ei tullut mikään mestariteos, mutta ihan kelpo kuitenkin. Illalla sen toiminta testataan käytännössä.

Saunan ja kylppärin remontoimme ihan ensimmäiseksi. Tai ammattimiehet laitoimme asialle. Suihku oli saunan kanssa samassa tilassa ja halusimme erottaa ne. Haaveilemani kylpyläosasto olisi maksanut ihan liikaa seinien purkamisineen ja rakentamisineen (ei siis superromantillista tassuammetta meille). Niimpä päädyimme erottamaan suihkun saunasta lasiseinällä. Vanha puukiuas säilytettiin, se on aivan ihana.

Värimallailua

Haussa sopiva turkoosi. Noista kahdesta tummempi näyttää yksinään kivemmalta. Mutta työhuone on kovin pieni, joten vaaleampi saattaa voittaa.

Aikamatkalla

Tänään iski yllättävä remonttivimma. Parolan aseman innostamana olen jo jonkin aikaa miettinyt, että kurkkisin työhuoneen tapetin alle. Tylsyyksissäni sitten päätin, että aika on tullut. Raotin vähän ikkunanpielestä ja löysin maalikerroksen ja viisi kerrosta tapettia. Vanhin on selvästi viisikymmentäluvulta. Se näyttää aivan vanhan kirjan sivuilta, se on niin kellertävää ja haurasta.

Päällimmäinen muovitapetti irtosi helposti, sen alla on vaaleankeltainen maali. Irrotin samantien yhdeltä seinältä muovitapetit kokonaan. Tuli ihan kauheat flashbackit lapsuuteen, siis 80-luvun alkupuolelle. Vastakkaisen seinän väri heitti ehkä vielä vähän kauemmas. Sitä on mahdotonta kuvailla sanoin, siinä vihervä yhdistyy sinapinkeltaiseen. Yritän saada siitä oikeutta tekevän kuvan.

Nyt pitäisi vain päättää, onko tärkeämpää säilyttää mahdollisimman paljon alkuperäisiä tapetteja vai saada seinistä mahdollisimman hengittävät. Maalattu pinta on hyvässä kunnossa ja siihen olisi helppo maalata päälle. Mutta se on luultavasti jotakin lateksimaalia. En usko, että saisin sitä kuorittua pois vahingoittamatta vanhoja tapetteja. Toisaalta haluaisin seinistä kaiken muovin pois, mutta toisaalta en halua tuhota talon historiaa. Nyt olen kallistumassa maalin säilyttämisen kannalle. Se on ollut paikoillaan jo lähes kolmekymmentä vuotta, eikä seinissä näy merkkiäkään kosteudesta.

Kukat sain Panulta mansikkaleivosten kera. Tänään olemme olleet yhdessä vuoden ja kymmenen kuukautta :)

Ai niin, poistimme työhuoneesta myös muovimaton, alla oli aivan hyväkuntoinen lautalattia. Vaatii siis tietysti pientä kittausta, hiomista ja pari maalikerrosta, mutta ikäänsä nähden varsin mainiossa kunnossa.

Uudelleenjärjestelyä

Koiralapsen tulon jälkeen kaikki on muuttanut paikkaa ja tarkoitusta. Sänky on alakerrassa olohuoneessa. Kurkipuu on evakossa yläkerran makuuhuoneessa. Sinkkiseen soikkoon piti istuttaa ihania kukkia. Istutushaaveet on siirretty ensi kesään, nyt soikossa on koirien sotkemia päiväpeittoja ja sängynsuojia odottelemassa pesua. Päiväpeittoja tarvitaan kerralla monta. Sotkettuja, sotkettavia ja edustustäkkejä, jotka nakataan sängylle kun tulee vieraita.

Mutta miten minä voisin valittaa, kun toinen on niin lutunen? En mitenkään :)

Voi että muuten kun sormet polttelisivat jo päästä olohuoneen parketin kimppuun. Kurkimme vähän sen alle, sielläkin odottaa lautalattia.